Työn hallinta psykososiaalisen työympäristön laadun perustana : tutkimus työn hallinnan tilasta ja sen tukemisesta yksityisessä terveyspalveluyrityksessä
Lauren, Sonja (2020-06-15)
Työn hallinta psykososiaalisen työympäristön laadun perustana : tutkimus työn hallinnan tilasta ja sen tukemisesta yksityisessä terveyspalveluyrityksessä
Lauren, Sonja
(15.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146628
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146628
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin työn hallintaa psykososiaalisen työympäristön laadun perustana. Työn hallinnan osa-alueiden yksityiskohtainen tarkastelu auttaa hahmottamaan asiakokonaisuuksia, jotka vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin. Aiempien tutkimustulosten avulla tuotiin esille, mitä työn hallinnalla tarkoitetaan ja mitkä asiat siihen vaikuttavat sekä mitä positiivisia vaikutuksia hyvällä työn hallinnalla on. Työn hallinnan onnistumisessa ja tukemisessa esitettiin roolin olevan niin organisaatiolla, esimiehellä kuin työntekijälläkin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia miten työn hallinnan kokemusta voi edistää organisaatiossa. Työn hallinnan tilaa ja sen kehittämistä tarkasteltiin yksityisessä terveyspalveluyrityksessä teetetyn kyselyn avulla. Yksityinen terveyspalveluala on mielenkiintoinen ja tärkeä ala työn hallinnan tutkimisen kannalta ajatellen esimerkiksi mahdollisia tulevia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia Suomessa sekä työntekijöiden töiden vaatimusten kasvua. Tutkimus vahvisti aiempia tuloksia työn hallinnan ulottuvuuksien merkityksellisyydestä työntekijöiden työn hallinnan ja hyvinvoinnin kannalta.
Kohdeyrityksen kannalta voidaan todeta työn hallinnan osa-alueiden olevan osin hyvässä kunnossa, mutta kriittisiä kehityskohteitakin löytyi. Kohdeyrityksen kannalta työn hallintaa voitaisiin kehittää hyödyntämällä työntekijöiden osaamista ja kokemusta paremmin ja kokonaisvaltaisemmin ja lisäämällä näin myös töiden monipuolisuutta. Vaikutusmahdollisuuksien kannalta erityisen merkitykselliseksi nousi vaikutusmahdollisuudet työtä koskeviin päätöksiin ja työtehtävien toteutukseen. Yrityksen tulisi tutkimuksen mukaan panostaa myös systemaattiseen ja suunniteltuun tiedottamiseen. Myös loogisiin ja toimiviin osallistumisjärjestelmiin toivottiin parannusta, jotka myös osaltaan parantaisivat yrityksen viestintää. Tutkimuksen mukaan yrityksen tulisi lisäksi panostaa parempaan palautteenantoon. Tutkimuksen jälkeen korostettiinkin kokonaisuudessaan avointa vuorovaikutusta työn hallinnan kokemusta edistävänä tekijänä. Esimerkiksi organisaation näkökulmasta yksi työn hallinnan kokemusta edistävä, vuorovaikutukseen liittyvä, tekijä on juuri tiedottaminen. Esimiehen näkökulmasta taas korostuu muun muassa osallistavuus ja työntekijän näkökulmasta taas oma aktiivisuus. Läpi koko organisaation ja niin ylhäältä alas kuin alhaalta ylöspäin korostuu juuri palautteellisuus. Palautteen antaminen ja saaminen on tärkeää niin arvostuksen parantamisen kuin myös toiminnan kehittämisen kannalta.
Kysely antaa kattavan kuvan työn hallinnan tilasta ja arvokasta tietoa siitä, miten työn hallintaa voitaisiin yrityksessä tukea ja kehittää. Tutkimusta on mahdollista hyödyntää jatkossakin työn hallinnan kehitystyössä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia miten työn hallinnan kokemusta voi edistää organisaatiossa. Työn hallinnan tilaa ja sen kehittämistä tarkasteltiin yksityisessä terveyspalveluyrityksessä teetetyn kyselyn avulla. Yksityinen terveyspalveluala on mielenkiintoinen ja tärkeä ala työn hallinnan tutkimisen kannalta ajatellen esimerkiksi mahdollisia tulevia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia Suomessa sekä työntekijöiden töiden vaatimusten kasvua. Tutkimus vahvisti aiempia tuloksia työn hallinnan ulottuvuuksien merkityksellisyydestä työntekijöiden työn hallinnan ja hyvinvoinnin kannalta.
Kohdeyrityksen kannalta voidaan todeta työn hallinnan osa-alueiden olevan osin hyvässä kunnossa, mutta kriittisiä kehityskohteitakin löytyi. Kohdeyrityksen kannalta työn hallintaa voitaisiin kehittää hyödyntämällä työntekijöiden osaamista ja kokemusta paremmin ja kokonaisvaltaisemmin ja lisäämällä näin myös töiden monipuolisuutta. Vaikutusmahdollisuuksien kannalta erityisen merkitykselliseksi nousi vaikutusmahdollisuudet työtä koskeviin päätöksiin ja työtehtävien toteutukseen. Yrityksen tulisi tutkimuksen mukaan panostaa myös systemaattiseen ja suunniteltuun tiedottamiseen. Myös loogisiin ja toimiviin osallistumisjärjestelmiin toivottiin parannusta, jotka myös osaltaan parantaisivat yrityksen viestintää. Tutkimuksen mukaan yrityksen tulisi lisäksi panostaa parempaan palautteenantoon. Tutkimuksen jälkeen korostettiinkin kokonaisuudessaan avointa vuorovaikutusta työn hallinnan kokemusta edistävänä tekijänä. Esimerkiksi organisaation näkökulmasta yksi työn hallinnan kokemusta edistävä, vuorovaikutukseen liittyvä, tekijä on juuri tiedottaminen. Esimiehen näkökulmasta taas korostuu muun muassa osallistavuus ja työntekijän näkökulmasta taas oma aktiivisuus. Läpi koko organisaation ja niin ylhäältä alas kuin alhaalta ylöspäin korostuu juuri palautteellisuus. Palautteen antaminen ja saaminen on tärkeää niin arvostuksen parantamisen kuin myös toiminnan kehittämisen kannalta.
Kysely antaa kattavan kuvan työn hallinnan tilasta ja arvokasta tietoa siitä, miten työn hallintaa voitaisiin yrityksessä tukea ja kehittää. Tutkimusta on mahdollista hyödyntää jatkossakin työn hallinnan kehitystyössä.