Angels Forever, Forever Angels : Hell’s Angels Motorcycle Clubin jäsenten arvot ja arki 1960-luvun Yhdysvalloissa Ralph ”Sonny” Bargerin ja George Wethernin mukaan
Juusola, Joel (2020-05-19)
Angels Forever, Forever Angels : Hell’s Angels Motorcycle Clubin jäsenten arvot ja arki 1960-luvun Yhdysvalloissa Ralph ”Sonny” Bargerin ja George Wethernin mukaan
(19.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146706
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146706
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Hell’s Angels Motorcycle Clubin jäsenten kokemuksia ja arvoja 1960-luvun Yhdysvalloissa Ralph “Sonny” Bargerin ja George Wethernin muistelmien kautta. Tutkin millaisia arvoja, asenteita ja ilmiöitä kirjoittajat nostavat esiin liittyen jäsenyyteensä yhdessä aikansa suurimmista outlaw-kerhoista.
Muistelmien perusteella elämä prosenttikerhossa kytkyeytyi selkeimmin väkivallan, veljeyden ihanteen ja hauskanpidon teemoihin. Väkivalta oli vuorovaikutuskeino kerhon ulkopuolisten kanssa, minkä avulla korostettiin yhteiskuntavastaisuutta ja kerhon yhtenäisyyttä, mutta samalla se oli kerhon sisäinen kurinpitokeino. Väkivaltaista kyvykkyyttä pidettiin kerhon sisällä arvossa, ja useissa tapauksissa se johti suunnitelmallisiin henkirikoksiin asti.
Nimellisesti ehdoton lojaliteetti kerholle ja veljeyden ihanne ohjasi jäsenten käytöstä, mutta todellisuudessa kerhon sosiaalinen dynamiikka johti ristiriitoihin sekä konfliktitilanteisiin. Jokaisen jäsenen velvollisuus oli toimia muiden jäsenten tukena riippumatta kontekstista. Kuitenkin kerhon muut normit johtivat sisäisiin yhteenottoihin, kun kilpailevat kunniakäsitykset joutuivat törmäyskurssille.
Hauskanpito keskittyi moottoripyörillä ajamiseen ja niiden kustomointiin sekä runsaaseen päihteidenkäyttöön. Epäsovinnaisuus yhteiskunnan normien kanssa ja kytkeytyminen vastakulttuureihin oli kaikkia teemoja läpileikkaava ilmiö. Valittu elämäntyyli johti kuitenkin herkästi rikoskierteeseen, ja kerhon jäsenten harjoittama huumekauppa alkoi ammattimaistua. Naisten asema kerhossa oli vaihtelevasti alisteinen.
Muistelmien perusteella elämä prosenttikerhossa kytkyeytyi selkeimmin väkivallan, veljeyden ihanteen ja hauskanpidon teemoihin. Väkivalta oli vuorovaikutuskeino kerhon ulkopuolisten kanssa, minkä avulla korostettiin yhteiskuntavastaisuutta ja kerhon yhtenäisyyttä, mutta samalla se oli kerhon sisäinen kurinpitokeino. Väkivaltaista kyvykkyyttä pidettiin kerhon sisällä arvossa, ja useissa tapauksissa se johti suunnitelmallisiin henkirikoksiin asti.
Nimellisesti ehdoton lojaliteetti kerholle ja veljeyden ihanne ohjasi jäsenten käytöstä, mutta todellisuudessa kerhon sosiaalinen dynamiikka johti ristiriitoihin sekä konfliktitilanteisiin. Jokaisen jäsenen velvollisuus oli toimia muiden jäsenten tukena riippumatta kontekstista. Kuitenkin kerhon muut normit johtivat sisäisiin yhteenottoihin, kun kilpailevat kunniakäsitykset joutuivat törmäyskurssille.
Hauskanpito keskittyi moottoripyörillä ajamiseen ja niiden kustomointiin sekä runsaaseen päihteidenkäyttöön. Epäsovinnaisuus yhteiskunnan normien kanssa ja kytkeytyminen vastakulttuureihin oli kaikkia teemoja läpileikkaava ilmiö. Valittu elämäntyyli johti kuitenkin herkästi rikoskierteeseen, ja kerhon jäsenten harjoittama huumekauppa alkoi ammattimaistua. Naisten asema kerhossa oli vaihtelevasti alisteinen.