”Tapiolassa yksi puunkaato voi aiheuttaa kansanliikkeen, ja kaatoa ei unohdeta koskaan.” : Tutkimus ihmisen ja luonnon välisen suhteen saamista ekososiaalisista merkityksistä kaupunkisuunnittelijoiden haastatteluissa
Rantanen, Satu (2020-06-15)
”Tapiolassa yksi puunkaato voi aiheuttaa kansanliikkeen, ja kaatoa ei unohdeta koskaan.” : Tutkimus ihmisen ja luonnon välisen suhteen saamista ekososiaalisista merkityksistä kaupunkisuunnittelijoiden haastatteluissa
Rantanen, Satu
(15.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146591
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146591
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen kaupunkisuunnittelijoiden luontosuhteita ja niiden ekososiaalisia merkityksiä. Analyysi on tehty kaupunkien viherrakenteen suunnittelun näkökulmasta. Ekososiaalisella viitataan ihmiselämän holistiseen tarkasteluun. Tutkimuksessa paikannan ympäristön roolia ihmisen hyvinvoinnissa ja kaupunkisuunnittelun päätöksenteossa sekä luontoon ja ympäristöön suhtautumisessa ilmeneviä arvoja. Aineisto koostuu kaupunkisuunnittelun parissa työskentelevien julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työntekijöiden haastatteluista vuodelta 2013.
Tässä työssä kestävä kaupunkisuunnittelu liittyy ekososiaalisen ja kestävän sosiaalipolitiikan kontekstiin. Analyysimenetelmä on teoriaohjaava diskurssianalyysi. Tutkimuksessa kaupunkisuunnittelijoilta löytyi erilaisia luontosuhteita, joista hallitsevin oli kestävä symbioottinen luontosuhde. Siinä luonnon ja ihmisen ajateltiin olevan kiinteässä, vastavuoroisessa suhteessa, jossa sekä luonto että ihminen hyötyvät eri tavoin ja jossa ympäristöystävällisyys ja ekologisuus ovat tärkeitä tekijöitä. Luonnon huomioimisella voidaan lisätä paitsi ympäristön, myös yksilön, yhteisöjen sekä tulevien sukupolvien hyvinvointia monipuolisesti. Sosiaalipolitiikassa tulee löytää symbioottinen luontosuhde ja kestävä hyvinvoinnin tavoittelu. Tähän kytkeytyvät esimerkiksi aineeton hyvinvointi sekä ylisukupolvinen ja ympäristöoikeudenmukaisuus.
Tässä työssä kestävä kaupunkisuunnittelu liittyy ekososiaalisen ja kestävän sosiaalipolitiikan kontekstiin. Analyysimenetelmä on teoriaohjaava diskurssianalyysi. Tutkimuksessa kaupunkisuunnittelijoilta löytyi erilaisia luontosuhteita, joista hallitsevin oli kestävä symbioottinen luontosuhde. Siinä luonnon ja ihmisen ajateltiin olevan kiinteässä, vastavuoroisessa suhteessa, jossa sekä luonto että ihminen hyötyvät eri tavoin ja jossa ympäristöystävällisyys ja ekologisuus ovat tärkeitä tekijöitä. Luonnon huomioimisella voidaan lisätä paitsi ympäristön, myös yksilön, yhteisöjen sekä tulevien sukupolvien hyvinvointia monipuolisesti. Sosiaalipolitiikassa tulee löytää symbioottinen luontosuhde ja kestävä hyvinvoinnin tavoittelu. Tähän kytkeytyvät esimerkiksi aineeton hyvinvointi sekä ylisukupolvinen ja ympäristöoikeudenmukaisuus.