Vapaata vain pudotus : Raha- ja talouspuhe Tuomas Kyrön Kerjäläisessä ja jäniksessä sekä Heli Slungan ja Jaana Seppäsen Lapin Lolitassa

Abstract

Tutkimuksessa käsitellään uusliberalistista talous- ja rahadiskurssia Tuomas Kyrön romaanissa Kerjäläinen ja jänis (2011) sekä Heli Slungan ja Jaana Seppäsen romaanissa Lapin Lolita (2016). Tutkimuksessa tarkastellaan näitä kahta teosta esimerkkinä 2000-luvun finanssikriisin jälkeisen ajan kotimaisesta kirjallisuudesta ja tutkitaan, miten ne toimivat talousdiskurssin kentällä. Romaaneissa uusliberalistista talousdiskurssia käsitellään kriittisellä otteella. Molemmissa romaaneissa käytetään kohosteisesti taloussanastoa, irrotetaan se alkuperäisestä merkitysyhteydestään ja yhdistetään se ihmiskauppaan ja hyväksikäyttöön. Kerjäläisessä ja jäniksessä personoidaan uusliberalistinen ajatusmaailma ihmiskauppiaan hahmoon ja suuryrityksistä artikuloidaan eksplisiittisesti yhteys kansainväliseen rikollisuuteen. Uusliberalistisessa diskurssissa toistuvasti esiintyvä vapaus näyttäytyy teoksissa ironisessa valossa. Erityisesti Lapin Lolitassa esitetään naisen keho kommodifikoituneena tavaraksi, jota voi ostaa rahalla. Teokset palauttavat rahan konseptiin konkretiaa puhumalla kouriintuntuvista, aistein havaittavista rahaesineistä ja kiinnittävät samalla huomiota sen itseisarvottomuuteen. Raha läpäisee teosten maailmassa kaikki inhimilliset suhteet eikä jätä mitään elämän aluetta rahan ja vaihdon logiikasta vapaaksi. Teokset kuvaavat maailmaa, jossa itsessään arvottomista rahaesineistä on tullut välineen sijaan päämäärä, loputtoman jahdin kohde. Tutkimus yhdistelee kirjallisuudentutkimusta, kulttuurintutkimusta ja yhteiskunnallista tutkimusta, sen teoreettinen viitekehys on Michel Foucault’n diskurssin käsitteessä, tutkimuksen välineinä käytetään diskurssianalyysiä ja artikulaatioteoriaa. Tutkimuksessa hyödynnetään Jussi Ojajärven, Erkki Seväsen ja Liisa Steinbyn tutkimusta kirjallisuudesta suhteessa nykykapitalismiin ja uusliberalismiin. Tutkimuksessa tarkastellaan kaunokirjallisia tekstejä osana talousdiskurssin kenttää ja tarkastellaan teosten yhteiskuntakriittisyyden luonnetta. Se hyödyntää yhteiskuntatutkimuksen piiristä uusliberalismin ja vapauden tutkimusta ja Georg Simmelin filosofista rahateoriaa.