Isän raskausajan ahdistuneisuuden ja masennuksen kokemukseen liittyvät taustatekijät
Heinonen, Santeri (2020-05-28)
Isän raskausajan ahdistuneisuuden ja masennuksen kokemukseen liittyvät taustatekijät
Heinonen, Santeri
(28.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246735
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246735
Tiivistelmä
Raskaudenaikainen ahdistus ja masennus ovat merkittäviä tulevien vanhempien hyvinvointiin vaikuttavia riskejä. Sekä ahdistusta että masennusta pyritään selvittämään raskauden aikana äitiysneuvolassa, jolloin mahdollistuu myös tuen tarjoaminen vanhemmille. Raskaudenaikaista oireilua on pyritty selvittämään äitien kohdalla, mutta isiin liittyvät tutkimukset ovat olleet verrattaen aliedustettuina. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena on selvittää nimenomaan isien raskausajan aikana kokemaa ahdistuneisuutta sekä masennusta ja niihin liittyviä taustatekijöitä. Taustatekijöinä huomioitiin isän ikä, koulutus sekä isän omaa kokemusta parisuhteestaan, terveydestään sekä taloudellisesta tilanteestaan. Tutkimus tarkastelee Finnbrain-pitkittäistutkimukseen osallistuneita isiä (N=1227) vuosilta 2010-2015. Tieto isän ahdistuksen ja masennuksen kokemuksesta kerättiin isien täyttämistä itsearviointilomakkeista. Ahdistusta arvioitiin Symptom Check-List -kyselyllä (SCL-90) sekä Anxiety Symptom Scale- kyselyllä (ASS) ja masennusta Edinburgh Postnatal Depression Scale-kyselyllä (EPDS). Kyselyt suoritettiin raskausviikoilla 14 ja 34. Ahdistuneisuuteen ja masennukseen liittyviä tekijöitä selvitettiin tässä tutkimuksessa regressiomalleilla. Raskauden alussa hyvä parisuhdetyytyväisyys, hyvä fyysinen terveys sekä vakaa taloudellinen tilanne olivat yhteydessä isän vähäisiin ahdistuneisuuden ja masennuksen kokemuksiin. Raskauden lopulla hyvä fyysinen terveys sekä hyväksi koettu parisuhde olivat edelleen yhteydessä vähäiseen ahdistuneisuuden kokemukseen ja hyvä fyysinen terveys, hyvä parisuhdekokemus ja taloudellinen vakaus yhteydessä vähäiseen masennuksen kokemukseen. Tulokset osoittavat, että isien hyvinvointia ja vanhempien parisuhdetta on hyvä seurata raskauden aikana ja huomioida nämä myös vanhempien neuvolakäynneillä. ja neuvolakäynnit tulisi järjestää molemmat vanhemmat huomioiden.