Oppilaan perhetaustan yhteys kouluviihtyvyyden kokemuksiin : Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan
Nousiainen, Saara (2020-06-05)
Oppilaan perhetaustan yhteys kouluviihtyvyyden kokemuksiin : Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan
Nousiainen, Saara
(05.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246774
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246774
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri perhetaustoista tulevien oppilaiden kouluviihtyvyyden kokemuksia. Kouluviihtyvyyden kokemuksia tarkasteltiin Konun (2002) laatiman koulun hyvinvointimallin avulla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, eroaako eri perhetaustoista tulevien oppilaiden kokemukset kouluviihtyvyydestä koulun olosuhteiden, sosiaalisten suhteiden, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksien tai terveydentilan osalta.
Tutkimus oli kvantitatiivinen, ja tutkimusaineisto koostui vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn osa-aineistosta. Tutkittavat olivat 4. ja 5. luokan oppilaita (n=95 194). Oppilaat jaettiin perhetaustan mukaan kolmeen ryhmään: ydinperheiden oppilaisiin, ei-ydinperheiden oppilaisiin ja kodin ulkopuolelle sijoitettuihin oppilaisiin. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla. Aineistosta muodostettiin seitsemän kouluviihtyvyyden osa-aluetta kuvaavaa summamuuttujaa. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin ja t-testin avulla. Näiden yhteydessä raportoitiin myös efektikoko, jonka avulla selvitettiin ryhmien välillä havaittujen erojen todellista suuruutta.
Tulosten mukaan kaikki ryhmät viihtyivät koulussa hyvin. Myönteisimmiksi osa- alueiksi kaikki ryhmät arvioivat vertaissuhteet ja kodin antaman tuen koulutyölle. Heikoimpina osa-alueina olivat oppilaan vaikuttamismahdollisuudet sekä kouluun sitoutuminen. Tarkasteltaessa ryhmien välisiä eroja ydinperheiden oppilaat kokivat kouluviihtyvyytensä ryhmistä myönteisimmin ja sijoitetut oppilaat heikoimmin. Ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja kouluviihtyvyyden osa-alueiden toteutumisessa, mutta efektikokoja tarkasteltaessa erot osoittautuivat pieniksi tai erittäin pieniksi. Merkittävimmät erot havaittiin ydinperheiden oppilaiden ja sijoitettujen oppilaiden välillä vertaissuhteiden ja terveydentilan osa-alueissa.
Suomalaisen peruskoulujärjestelmän näkökulmasta tulokset olivat hyviä. Oppilaan perhetaustan yhteys kouluviihtyvyyteen oli pieni ja kaikkien tarkasteltujen ryhmien oppilaiden kokemukset kouluviihtyvyydestä olivat samansuuntaisia. Sijoitettujen oppilaiden kouluviihtyvyys oli ydinperheen ja ei- ydinperheen oppilaita heikompaa, joten tulevaisuudessa olisi tärkeää keskittyä entistä enemmän sijoitettujen lasten kouluviihtyvyyden ja koulunkäynnin selvittämiseen.
Tutkimus oli kvantitatiivinen, ja tutkimusaineisto koostui vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn osa-aineistosta. Tutkittavat olivat 4. ja 5. luokan oppilaita (n=95 194). Oppilaat jaettiin perhetaustan mukaan kolmeen ryhmään: ydinperheiden oppilaisiin, ei-ydinperheiden oppilaisiin ja kodin ulkopuolelle sijoitettuihin oppilaisiin. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla. Aineistosta muodostettiin seitsemän kouluviihtyvyyden osa-aluetta kuvaavaa summamuuttujaa. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin ja t-testin avulla. Näiden yhteydessä raportoitiin myös efektikoko, jonka avulla selvitettiin ryhmien välillä havaittujen erojen todellista suuruutta.
Tulosten mukaan kaikki ryhmät viihtyivät koulussa hyvin. Myönteisimmiksi osa- alueiksi kaikki ryhmät arvioivat vertaissuhteet ja kodin antaman tuen koulutyölle. Heikoimpina osa-alueina olivat oppilaan vaikuttamismahdollisuudet sekä kouluun sitoutuminen. Tarkasteltaessa ryhmien välisiä eroja ydinperheiden oppilaat kokivat kouluviihtyvyytensä ryhmistä myönteisimmin ja sijoitetut oppilaat heikoimmin. Ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja kouluviihtyvyyden osa-alueiden toteutumisessa, mutta efektikokoja tarkasteltaessa erot osoittautuivat pieniksi tai erittäin pieniksi. Merkittävimmät erot havaittiin ydinperheiden oppilaiden ja sijoitettujen oppilaiden välillä vertaissuhteiden ja terveydentilan osa-alueissa.
Suomalaisen peruskoulujärjestelmän näkökulmasta tulokset olivat hyviä. Oppilaan perhetaustan yhteys kouluviihtyvyyteen oli pieni ja kaikkien tarkasteltujen ryhmien oppilaiden kokemukset kouluviihtyvyydestä olivat samansuuntaisia. Sijoitettujen oppilaiden kouluviihtyvyys oli ydinperheen ja ei- ydinperheen oppilaita heikompaa, joten tulevaisuudessa olisi tärkeää keskittyä entistä enemmän sijoitettujen lasten kouluviihtyvyyden ja koulunkäynnin selvittämiseen.