Mielenulkoista todellisuutta koskevan tiedon mahdollisuus Lockella ja Humella
Kortesalmi, Juha (2020-06-16)
Mielenulkoista todellisuutta koskevan tiedon mahdollisuus Lockella ja Humella
(16.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246776
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246776
Tiivistelmä
Työssäni tarkastelen John Locken ja David Humen näkemyksiä inhimillisestä tiedosta. Tarkastelen Locken ja Humen näkemyksiä George Berkeleyn ja Jonathan Bennettin esittämän “aistimuksen verhon ongelman” avulla. Esseessäni pohdin kysymystä siitä, pitikö Locke aistimuksen verhon ongelmaa ongelmana tämän tietoteoriassa.
Vaikka tällaiset tulkinnat voidaan postuloida Locken ja Humen teorioihin, ajattelen että filosofisen tiedon määritelmiin ja määritelmistä aiheutuviin ongelmiin keskittyminen näyttää Locken näkemyksen inhimillisestä tiedosta liian yksiulotteisena. Vaikka tiedon filosofisessa merkityksessä ihmisellä ei ole tietoa luonnosta – ideat verhoilevat luonnon tiedolta ulottumattomiin – se ei ole ihmiselle ongelma. Locken mukaan havaintotieto maailmasta on ”riittävää” – luonnehdinta, joka tuo filosofisen tiedon rinnalle heikomman tiedon merkityksen. Hume jakoi Locken asenteen skeptisistä ongelmista, ja he molemmat ajattelivat, että yksinomaan riittävä tieto hälventää skeptiset epäilykset.
Vaikka tällaiset tulkinnat voidaan postuloida Locken ja Humen teorioihin, ajattelen että filosofisen tiedon määritelmiin ja määritelmistä aiheutuviin ongelmiin keskittyminen näyttää Locken näkemyksen inhimillisestä tiedosta liian yksiulotteisena. Vaikka tiedon filosofisessa merkityksessä ihmisellä ei ole tietoa luonnosta – ideat verhoilevat luonnon tiedolta ulottumattomiin – se ei ole ihmiselle ongelma. Locken mukaan havaintotieto maailmasta on ”riittävää” – luonnehdinta, joka tuo filosofisen tiedon rinnalle heikomman tiedon merkityksen. Hume jakoi Locken asenteen skeptisistä ongelmista, ja he molemmat ajattelivat, että yksinomaan riittävä tieto hälventää skeptiset epäilykset.