Minna Canthin kirjailijakuvan muutoksia elämäkertojen ja kirjallisuushistorioiden valossa
Saarinen, Tuija (2020-06-07)
Minna Canthin kirjailijakuvan muutoksia elämäkertojen ja kirjallisuushistorioiden valossa
Saarinen, Tuija
(07.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246762
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246762
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen Minna Canthin kirjailijakuvan muutoksia elämäkertojen ja kirjallisuushistorioiden valossa. Elämäkerroilla ja kirjallisuushistorioilla on merkittävä rooli kirjailijakuvan muovaamisessa. Aineistooni olen valinnut kolme elämäkertaa ja kuusi kirjallisuushistoriaa reilun sadan vuoden aikajänteellä.
Elämäkerrat ja kirjallisuushistoriat muodostavat katseen, jossa on merkittävästi valtaa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiäni on muun muassa se, mitä seikkoja eri aikakaudet ovat Canthista halunneet nostaa esiin ja miksi. Kysyn myös, mitä teoksia nousee esille, mihin ajalliseen ja kirjalliseen kontekstiin elämäkerrat ja kirjallisuushistoriat sijoittuvat sekä miten Canth on eri aikakausina aseteltu kirjalliseen kaanoniimme.
Tutkimuksessani hyödynnän elämänkerrontaan liittyvää tutkimusta, jota on viime vuosina tehty etenkin kulttuurihistorian alalla. Uraauurtavaa työtä biografian tutkimuksessa ovat tehneet muun muassa Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Maarit Leskelä-Kärki ja Tanskan kansallisarkiston historian ja vertailevan kulttuurintutkimuksen professori Birgitte Possing. Kirjallisuushistorioitsijoiden tapaa käsitellä naista kirjoittavana subjektina on tarkastellut puolestaan Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Päivi Lappalainen.
Keskeisin tutkimustulokseni elämäkertojen osalta on, että suurin liikahdus Canthin kirjailijakuvassa on tapahtunut suhtautumisessa kirjailijan teosten taiteelliseen arvoon. Siinä missä varhaisin tarkastelemani elämäkerta näki Canthin pääasiassa naisasianaisena, tuo tuorein elämäkerta esiin Canthin ennen kaikkea aikansa merkittävimpiin lukeutuvana kirjailijana.
Sama ilmiö voidaan nähdä myös kirjallisuushistorioissa. Niistä nousee esille myös se, miten Canthin tuotannon tarkkarajainen jako kolmeen vaiheeseen korvautuu vähitellen käsityksellä, jonka mukaan mitään "kääntymystä" tendenssikaudesta psykologiseen ei voida osoittaa. Yhteiskunnallinen on koko ajan vaikuttamassa psykologisessa ja päinvastoin.
Elämäkerrat ja kirjallisuushistoriat muodostavat katseen, jossa on merkittävästi valtaa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiäni on muun muassa se, mitä seikkoja eri aikakaudet ovat Canthista halunneet nostaa esiin ja miksi. Kysyn myös, mitä teoksia nousee esille, mihin ajalliseen ja kirjalliseen kontekstiin elämäkerrat ja kirjallisuushistoriat sijoittuvat sekä miten Canth on eri aikakausina aseteltu kirjalliseen kaanoniimme.
Tutkimuksessani hyödynnän elämänkerrontaan liittyvää tutkimusta, jota on viime vuosina tehty etenkin kulttuurihistorian alalla. Uraauurtavaa työtä biografian tutkimuksessa ovat tehneet muun muassa Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Maarit Leskelä-Kärki ja Tanskan kansallisarkiston historian ja vertailevan kulttuurintutkimuksen professori Birgitte Possing. Kirjallisuushistorioitsijoiden tapaa käsitellä naista kirjoittavana subjektina on tarkastellut puolestaan Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Päivi Lappalainen.
Keskeisin tutkimustulokseni elämäkertojen osalta on, että suurin liikahdus Canthin kirjailijakuvassa on tapahtunut suhtautumisessa kirjailijan teosten taiteelliseen arvoon. Siinä missä varhaisin tarkastelemani elämäkerta näki Canthin pääasiassa naisasianaisena, tuo tuorein elämäkerta esiin Canthin ennen kaikkea aikansa merkittävimpiin lukeutuvana kirjailijana.
Sama ilmiö voidaan nähdä myös kirjallisuushistorioissa. Niistä nousee esille myös se, miten Canthin tuotannon tarkkarajainen jako kolmeen vaiheeseen korvautuu vähitellen käsityksellä, jonka mukaan mitään "kääntymystä" tendenssikaudesta psykologiseen ei voida osoittaa. Yhteiskunnallinen on koko ajan vaikuttamassa psykologisessa ja päinvastoin.