Jörn Donnerin kulttuurikritiikki teoksessa Nya Boken om vårt land. Läsebok för vuxna i Finland
Antinluoma, Iina (2020-06-06)
Jörn Donnerin kulttuurikritiikki teoksessa Nya Boken om vårt land. Läsebok för vuxna i Finland
(06.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246761
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246761
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää kulttuurikritiikin representaatioita Jörn Donnerin teoksessa Nya Boken om vårt land. Läsebok för vuxna i Finland (1967). Keskeisenä tutkimusongelmana on hahmottaa, miten ja minkälaisiin diskursseihin tarttumalla teos kirjoittaa isänmaata ja sen kansallista kulttuuria uusiksi ja kuinka se on intertekstuaalisessa vuoropuhelussa eri kirjallisten kerrostumien kanssa.
Kirjallisista kerrostumista tärkein subteksti teoksessa on Topeliuksen Maamme kirja (1876), jonka arvoja vastaan kerronta polemisoi laveasti. Topeliuksen patriotismi ja kaitselmusaate sekä Runebergin sankarikuolema ja maisemaihanne kumoutuvat yksittäisinä kirjallisina motiiveina tarinamaailmassa.
Kirkon, armeijan ja institutionaalisen vallankäytön tapojen nähdään tutkielmassa asettuvan vastakkain modernisaation ajatuksen kanssa ihmisten tasavertaisuudesta. Auktoriteetit menettävät merkitystään maan nykyaikaistuessa.
Teos representoi suomalaisen yhteiskunnan 1960-luvun murrosta. Yhtenäisyyskulttuuri säröilee ja siihen vaikuttaa esimerkiksi televisioituminen. Tutkielman tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, miten teoksen kerronta on intermediaalisessa suhteessa valokuvaan, elokuvamaiseen esitystapaan ja journalistiseen ilmaisuun.
Kirjallisista kerrostumista tärkein subteksti teoksessa on Topeliuksen Maamme kirja (1876), jonka arvoja vastaan kerronta polemisoi laveasti. Topeliuksen patriotismi ja kaitselmusaate sekä Runebergin sankarikuolema ja maisemaihanne kumoutuvat yksittäisinä kirjallisina motiiveina tarinamaailmassa.
Kirkon, armeijan ja institutionaalisen vallankäytön tapojen nähdään tutkielmassa asettuvan vastakkain modernisaation ajatuksen kanssa ihmisten tasavertaisuudesta. Auktoriteetit menettävät merkitystään maan nykyaikaistuessa.
Teos representoi suomalaisen yhteiskunnan 1960-luvun murrosta. Yhtenäisyyskulttuuri säröilee ja siihen vaikuttaa esimerkiksi televisioituminen. Tutkielman tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, miten teoksen kerronta on intermediaalisessa suhteessa valokuvaan, elokuvamaiseen esitystapaan ja journalistiseen ilmaisuun.