Lapsenpyöreydestä läski-identiteettiin : Lihavuuden representaatiot Laura Lähteenmäen teoksessa Marenkikeiju ja Niina Revon ja Seita Parkkolan teoksessa Jalostamo
Rantalainen, Laura (2020-06-07)
Lapsenpyöreydestä läski-identiteettiin : Lihavuuden representaatiot Laura Lähteenmäen teoksessa Marenkikeiju ja Niina Revon ja Seita Parkkolan teoksessa Jalostamo
(07.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246760
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246760
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani lihavuuden representaatioita kahdessa kotimaisessa nuortenromaanissa. Tutkimuskohteeni ovat Laura Lähteenmäen teos Marenkikeiju ja Niina Revon ja Seita Parkkolan teos Jalostamo. Fokukseni on näiden teosten päähenkilöhahmoissa. Tutkielmani muodostuu kolmesta luvusta, joissa tarkastelen, mitkä ovat niitä keinoja, joilla lihavuuden representaatioita tuotetaan. Ensimmäisessä luvussa keskityn tekstuaalisiin keinoihin eli miten lihavuuden representaatioita teoksissa rakennetaan kielen kautta. Toisessa ja kolmannessa luvussa tutkin, millä sisällöllisillä keinoilla representaatiot syntyvät.
Teoriapohjanani käytän lihavuustutkimusta. Tutkielmani rakentuu erityisesti Hannele Harjusen lihavuustutkimuksen ja Deborah Luptonin ruumiillisuuden ja ruuan kytköksiä käsittelevän tutkimuksen ympärille. Harjusen hegemonisen lihavuusdiskurssin käsite on yksi keskeisistä käsitteistäni ja läpi tutkielmani tarkastelen, kuinka se tulee esille tutkimissani representaatioissa. Tutkimusotteeni on sosiologinen tarkastellessani tutkimieni lihavien nuorten hahmojen vastavuoroista suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan.
Tutkimani teokset esittävät kaksi hyvin erilaista representaatiota lihavuudesta: Lähteenmäen Marenkikeijussa lihavuudessa on kyse ennemminkin lapsenpyöreydestä ja murrosiän kynnyksellä muuttuvasta ruumiista, Revon ja Parkkolan Jalostamossa lihavuus on puolestaan keskeinen osa identiteettiä ja ylpeyden aihe, mutta myös hyvin liioiteltua ja ylitsepursuavaa. Vaikka lihavuus teosten kesken onkin erilaista, kummassakin teoksessa lihava nuori ruumis määrittyy ei-normaaliksi ruumiiksi ja lihavuuden seuraukset ovat samankaltaiset.
Teoriapohjanani käytän lihavuustutkimusta. Tutkielmani rakentuu erityisesti Hannele Harjusen lihavuustutkimuksen ja Deborah Luptonin ruumiillisuuden ja ruuan kytköksiä käsittelevän tutkimuksen ympärille. Harjusen hegemonisen lihavuusdiskurssin käsite on yksi keskeisistä käsitteistäni ja läpi tutkielmani tarkastelen, kuinka se tulee esille tutkimissani representaatioissa. Tutkimusotteeni on sosiologinen tarkastellessani tutkimieni lihavien nuorten hahmojen vastavuoroista suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan.
Tutkimani teokset esittävät kaksi hyvin erilaista representaatiota lihavuudesta: Lähteenmäen Marenkikeijussa lihavuudessa on kyse ennemminkin lapsenpyöreydestä ja murrosiän kynnyksellä muuttuvasta ruumiista, Revon ja Parkkolan Jalostamossa lihavuus on puolestaan keskeinen osa identiteettiä ja ylpeyden aihe, mutta myös hyvin liioiteltua ja ylitsepursuavaa. Vaikka lihavuus teosten kesken onkin erilaista, kummassakin teoksessa lihava nuori ruumis määrittyy ei-normaaliksi ruumiiksi ja lihavuuden seuraukset ovat samankaltaiset.