Tuloerojen rakenne ja tilastolliset ominaisuudet
Kaivola, Tuomas (2020-06-04)
Tuloerojen rakenne ja tilastolliset ominaisuudet
Kaivola, Tuomas
(04.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246738
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246738
Tiivistelmä
Tuloerojen selittämiseksi on esitetty useita eri teorioita ja tulojakauman kuvaamiseksi on ehdotettu useita eri matemaattisia malleja. Lähempi matemaattinen tarkastelu alkoi Vilfredo Pareton havainnosta, jossa tulo- ja varallisuuserot noudattavat suurta samankaltaisuutta maasta riippumatta. Tästä kehittyi potenssilain mukainen todennäköisyysjakauma, jota kutsutaan Paretojakaumaksi. Tämän kaltainen jakauma esiintyy monissa eri systeemeissä, joille on yhteistä rikkaat rikastuu -ilmiön kaltaiset mekanismit. Kaupunkien kokoa, rikosten määrää tai suurituloisia voidaan kuvata Paretojakaumalla.
Paretojakauma kuitenkin sopii kuvaamaan vain suurituloisimpia. Perinteisen tuloeroja käsittelevän kirjallisuuden mukaan lognormaalijakauma on paras vaihtoehto kuvaamaan pieni- ja keskituloisia. Lognormaalijakauma syntyy monien riippumattomien satunnaismuuttujien tulosta keskeisen raja-arvolauseen mukaisesti. Andrew Roy havainnoi kuinka yksilön tuottavuus perustuu hänen monien ominaisuuksien tuloon synnyttäen ihmisten tuloerojen lognormaalijakauman. Ekonofyysikot ovat ehdottaneet tulojen noudattavan eksponentti- tai gammajakaumaa lognormaalijakauman sijaan. Heidän mukaansa taloutta voidaan tutkia termodynamiikan oppien avuilla, koska talous koostuu monista toisiinsa vuorovaikuttavista yksiköistä.
Näitä jakaumia sovitetaan Suomen vuosien 2014 – 2018 tuloaineistoon. Pieni- ja keskituloisten palkkatuloja kuvaa paremmin lognormaalijakauma perinteisen näkökulman mukaisesti. Ero gammajakaumaan on kuitenkin pieni. Pääoma- ja osinkotulojen kuvaamiseen sopii gammajakauma, joka muistuttaa ekonofyysikoiden markkinoiden kineettisistä vaihdantamalleja. Pieni- ja keskituloisten tuloerojen vaihtelu vuosien välillä on pientä. Tuhannen suurituloisimman tulot sopivat ennakoidusti Paretojakauman mukaiseen kuvaukseen pääoma- ja ansiotulojen osalta. Ansiotulot jakautuvat tasaisemmin kuin pääomatulot. Suurituloisten tuloerojen vaihtelu vuosien välinen on suurta.
Vain kahden parametrien jakaumilla pystytään kuvaamaan tuloja suhteellisen tarkasti, mikä viittaa säännönmukaisiin mekanismeihin. Näiden tuloerojen ominaisuuksien tilastollinen tarkastelu voi täten tarjota uusia työkaluja taloustieteen käyttöön.
Paretojakauma kuitenkin sopii kuvaamaan vain suurituloisimpia. Perinteisen tuloeroja käsittelevän kirjallisuuden mukaan lognormaalijakauma on paras vaihtoehto kuvaamaan pieni- ja keskituloisia. Lognormaalijakauma syntyy monien riippumattomien satunnaismuuttujien tulosta keskeisen raja-arvolauseen mukaisesti. Andrew Roy havainnoi kuinka yksilön tuottavuus perustuu hänen monien ominaisuuksien tuloon synnyttäen ihmisten tuloerojen lognormaalijakauman. Ekonofyysikot ovat ehdottaneet tulojen noudattavan eksponentti- tai gammajakaumaa lognormaalijakauman sijaan. Heidän mukaansa taloutta voidaan tutkia termodynamiikan oppien avuilla, koska talous koostuu monista toisiinsa vuorovaikuttavista yksiköistä.
Näitä jakaumia sovitetaan Suomen vuosien 2014 – 2018 tuloaineistoon. Pieni- ja keskituloisten palkkatuloja kuvaa paremmin lognormaalijakauma perinteisen näkökulman mukaisesti. Ero gammajakaumaan on kuitenkin pieni. Pääoma- ja osinkotulojen kuvaamiseen sopii gammajakauma, joka muistuttaa ekonofyysikoiden markkinoiden kineettisistä vaihdantamalleja. Pieni- ja keskituloisten tuloerojen vaihtelu vuosien välillä on pientä. Tuhannen suurituloisimman tulot sopivat ennakoidusti Paretojakauman mukaiseen kuvaukseen pääoma- ja ansiotulojen osalta. Ansiotulot jakautuvat tasaisemmin kuin pääomatulot. Suurituloisten tuloerojen vaihtelu vuosien välinen on suurta.
Vain kahden parametrien jakaumilla pystytään kuvaamaan tuloja suhteellisen tarkasti, mikä viittaa säännönmukaisiin mekanismeihin. Näiden tuloerojen ominaisuuksien tilastollinen tarkastelu voi täten tarjota uusia työkaluja taloustieteen käyttöön.