Sosiaalisen median sisällön käyttö todisteena rikosprosessissa ja siihen liittyvät näyttökysymykset
Koskela, Lotta (2020-06-15)
Sosiaalisen median sisällön käyttö todisteena rikosprosessissa ja siihen liittyvät näyttökysymykset
Koskela, Lotta
(15.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070346852
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070346852
Tiivistelmä
Sosiaalinen media on valtava ilmiö, jonka kasvulle ei näy loppua. Sosiaalisen median suosion kasvu ja sen käytön arkipäiväistyminen ovat johtaneet siihen, että sosiaalinen media ja sen sisältö ovat kasvavassa määrin esillä myös rikosprosessissa. Sosiaalisen median sisältöä käytetäänkin nykyään paljon todisteena rikosprosessin aikana. Aiheeseen liittyy kuitenkin useita kysymyksiä, joita tarkastelen OTM-tutkielmassani. Tarkoituksenani on ensinnäkin selvittää, miten sosiaalisen median sisältöä käsitellään todisteena rikosprosessissa. Saadakseni vastauksen tähän laajaan pääkysymykseen, etsin vastauksia myös siihen, miten nykyinen lainsäädäntö ottaa sosiaalisen median huomioon, miten sosiaalisen median sisältöä kerätään todistusaineistoksi, miten tämä todistusaineisto esitetään oikeudenkäynnissä ja kuinka näitä todisteita arvioidaan.
Sosiaalisen median sisällön liittyviä erikoiskysymyksiä varten tulee ensin pureutua rikosprosessin ja varsinkin todistusoikeuden keskeisimpiin käsitteisiin ja periaatteisiin. Tutkin lähemmin muun muassa vapaata todistusteoriaa, eri todistuskeinoja, näytön arviointia ja näytön arvioinnin todennäköisyysteorioita. Tutkielmani ote on lainopillinen ja syvennyn näihin aiheisiin niin voimassaolevan lain kuin oikeuskirjallisuudenkin avulla. Tärkeimpinä lähteinäni toimivat esimerkiksi Pasi Pölösen ja Antti Jokelan erinäiset teokset todistelusta.
Suuri osa rikosprosessioikeuden periaatteista soveltuu sellaisenaan sosiaalisen median sisällön käsittelemiseen todisteena. Tämä uusi todisteiden muoto on kuitenkin tuonut ongelmia niin todisteiden keräämiseen, esittämiseen kuin arviointiinkin. Yksi merkittävimmistä lähteistäni puhuttaessa perinteisen todistusoikeuden soveltamista sosiaaliseen mediaan, on Juhana Riekkisen väitöskirja Sähköiset todisteet rikosprosessissa. Tutkielman lopussa käyn vielä esimerkinomaisesti läpi muutamia kotimaisia ja ulkomaisia oikeustapauksia, jotka hyvin konkretisoivat sosiaalisen median sisällön käyttöä todisteena rikosprosessin eri vaiheissa ja siihen edelleen liittyviä ongelmakohtia.
Sosiaalisen median sisällön liittyviä erikoiskysymyksiä varten tulee ensin pureutua rikosprosessin ja varsinkin todistusoikeuden keskeisimpiin käsitteisiin ja periaatteisiin. Tutkin lähemmin muun muassa vapaata todistusteoriaa, eri todistuskeinoja, näytön arviointia ja näytön arvioinnin todennäköisyysteorioita. Tutkielmani ote on lainopillinen ja syvennyn näihin aiheisiin niin voimassaolevan lain kuin oikeuskirjallisuudenkin avulla. Tärkeimpinä lähteinäni toimivat esimerkiksi Pasi Pölösen ja Antti Jokelan erinäiset teokset todistelusta.
Suuri osa rikosprosessioikeuden periaatteista soveltuu sellaisenaan sosiaalisen median sisällön käsittelemiseen todisteena. Tämä uusi todisteiden muoto on kuitenkin tuonut ongelmia niin todisteiden keräämiseen, esittämiseen kuin arviointiinkin. Yksi merkittävimmistä lähteistäni puhuttaessa perinteisen todistusoikeuden soveltamista sosiaaliseen mediaan, on Juhana Riekkisen väitöskirja Sähköiset todisteet rikosprosessissa. Tutkielman lopussa käyn vielä esimerkinomaisesti läpi muutamia kotimaisia ja ulkomaisia oikeustapauksia, jotka hyvin konkretisoivat sosiaalisen median sisällön käyttöä todisteena rikosprosessin eri vaiheissa ja siihen edelleen liittyviä ongelmakohtia.