Asuinpaikka ja etäisyys terveyspalveluihin ikääntyneiden koetun terveyden määrittäjinä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin terveyspalvelumatkojen ja asuinpaikan yhteyttä ikään-tyneiden suomalaisten koettuun terveyteen. Tutkimuksessa selvitettiin, selittävätkö etäisyys terveyspalveluista, hankalat matkat hoitopaikkaan tai asuinpaikka 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien kokemusta omasta terveydestään. Lisäksi tarkasteltiin, onko vielä työikäisten 55-64-vuotiaiden, eläkkeelle siirtyneiden 65-74-vuotiaiden ja 75-vuotta täyttäneiden ikäryhmien välillä eroja koetun terveyden suhteen. Aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosina 2017-2018 keräämää FinSote-aineistoa. Aineiston perusjoukkona olivat Suomessa asuvat 20-99-vuotiaat henkilöt, joista tässä tutkielmassa tarkastellaan kaikkia 55-vuotiaita ja sitä vanhempia. Tutkimus on tehty kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Menetelminä käy-tettiin ristiintaulukointia ja multinomiaalista logistista regressioanalyysiä. Tässä tutkimuksessa sekä pitkä etäisyys terveyspalveluihin että hankalat matkat hoito-paikkaan osoittautuivat voimakkaiksi ikääntyneiden koetun terveyden määrittäjiksi. Hankalammat terveyspalvelumatkat olivat yhteydessä heikentyneeseen terveyskoke-mukseen. Myös ikäluokan yhteys koettuun terveyteen osoittautui merkittäväksi. Ter-veyspalvelumatkojen ja koetun terveyden väliset yhteydet terveyskokemukseen säilyi-vät myös tarkastelluissa nuoremmissa ikäluokissa. Sen sijaan asuinpaikka ei tämän tutkimuksen mukaan selittänyt ikääntyneiden koettua terveyttä Lounais- ja Pohjois-Suomea lukuun ottamatta.Ikääntyneiden koettua terveyttä koskenut aikaisempi tutkimus on keskittynyt pitkälti sosiodemografisten ryhmien välisten terveyserojen tarkasteluun. Myöskään terveyspal-velumatkoja selvitetyissä tutkimuksissa ei ole tarkasteltu niiden yhteyksiä koettuun terveyteen, joten palvelumatkojen vaikutusta terveyskokemukseen olisi syytä tutkia myös jatkossa laajemmin.