KEPPIÄ VAI PORKKANAA? : EDUSKUNTAVAALEISSA 2019 VALITTUJEN KANSANEDUSTAJIEN KÄSITYKSIÄ KOULUKURISTA JA PAREMMASTA PERUSKOULUSTA
Piipari, Meeri (2020-06-11)
KEPPIÄ VAI PORKKANAA? : EDUSKUNTAVAALEISSA 2019 VALITTUJEN KANSANEDUSTAJIEN KÄSITYKSIÄ KOULUKURISTA JA PAREMMASTA PERUSKOULUSTA
(11.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081460521
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081460521
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena on eduskuntavaaleissa 2019 valittujen kansanedustajaehdokkaiden kuria ja parempaa peruskoulua koskevat käsitykset. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja selvittää kansanedustajien koulukurin tiukentamiseen suhtautumista ja sitä selittäviä tekijöitä, kuriin liitettyjä käsityksiä ja merkityksiä sekä kansanedustajien parempaa peruskoulua koskevia visioita ja kehittämisehdotuksia. Tutkimuksen teoreettinen kehys koostuu koulukasvatuksen kurin, vallan ja työrauhan tarkastelusta. Teoriaosuuden historiallis-yhteiskuntatieteellisessä katsauksessa esitetään, kuinka koulukurista ja opettajan ehdottomasta auktoriteetista on siirrytty kuluneella vuosisadalla työrauhan ja oppilaiden osallistamisen tavoitteluun.
Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien eduskuntavaalien 2019 vaalikoneen koulukuria koskevan väittämän vastauksista sekä tutkimusjoukon kansanedustajien (n = 192) taustatiedoista. Aineistoa lähestytään monimenetelmällisesti, sekä fenomenografisella tutkimusotteella että määrällisin menetelmin. Määrällinen aineisto koostui 192:sta ja laadullinen aineisto 153:sta vastauksesta.
Kansanedustajista reilu puolet puolsi ja miltein puolet vastusti väittämää, jonka mukaan tiukempi kuri tekisi suomalaiskouluista nykyistä parempia. Kuriin suhtautumista selittävinä tekijöinä vaikuttaisi olevan sukupuoli, äidinkieli ja puoluekanta: naiset, ruotsinkieliset ja liberaalien puolueiden edustajat suhtautuivat kurin tiukentamiseen muita kielteisemmin.
Fenomenografinen aineistoanalyysi osoitti erilaisten kuriin liitettyjen käsitysten variaation suureksi. Kuriin myönteisesti suhtautuvat katsoivat kurin olevan hyvän kasvatustyön perusta, tarkoittaen muun muassa välttämättömien rajojen asettamista ja niiden noudattamisen valvomista. Kuriin kielteisesti suhtautuvien käsityksissä kova kuri rinnastettiin sen sijaan käskytykseen, ankariin rangaistuksiin ja kuritusväkivallan käyttöön.
Kansanedustajat kuvasivat erityisesti turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön kouluja parantavaksi tekijäksi. Konkreettisista kouluja parantavista toimenpiteistä puolet liittyivät kurin tiukentamiseen ja lähes puolet resurssien lisäämiseen. Tulosten perustella koulukurin lisääminen tarkoittaisi käytännössä koulun sääntöjen ja käytänteiden tiukentamista, kurinpito- ja turvaamiskeinojen laajentamista sekä opettajan auktoriteetin vahvistamista. Resursseja esitettiin puolestaan lisättäväksi koulunkäynnin ja oppimisen tukeen, kouluhenkilöstön määrään, osaamisen ja jaksamisen tukemiseen sekä ryhmä- ja luokkakokojen pienentämiseen.
Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien eduskuntavaalien 2019 vaalikoneen koulukuria koskevan väittämän vastauksista sekä tutkimusjoukon kansanedustajien (n = 192) taustatiedoista. Aineistoa lähestytään monimenetelmällisesti, sekä fenomenografisella tutkimusotteella että määrällisin menetelmin. Määrällinen aineisto koostui 192:sta ja laadullinen aineisto 153:sta vastauksesta.
Kansanedustajista reilu puolet puolsi ja miltein puolet vastusti väittämää, jonka mukaan tiukempi kuri tekisi suomalaiskouluista nykyistä parempia. Kuriin suhtautumista selittävinä tekijöinä vaikuttaisi olevan sukupuoli, äidinkieli ja puoluekanta: naiset, ruotsinkieliset ja liberaalien puolueiden edustajat suhtautuivat kurin tiukentamiseen muita kielteisemmin.
Fenomenografinen aineistoanalyysi osoitti erilaisten kuriin liitettyjen käsitysten variaation suureksi. Kuriin myönteisesti suhtautuvat katsoivat kurin olevan hyvän kasvatustyön perusta, tarkoittaen muun muassa välttämättömien rajojen asettamista ja niiden noudattamisen valvomista. Kuriin kielteisesti suhtautuvien käsityksissä kova kuri rinnastettiin sen sijaan käskytykseen, ankariin rangaistuksiin ja kuritusväkivallan käyttöön.
Kansanedustajat kuvasivat erityisesti turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön kouluja parantavaksi tekijäksi. Konkreettisista kouluja parantavista toimenpiteistä puolet liittyivät kurin tiukentamiseen ja lähes puolet resurssien lisäämiseen. Tulosten perustella koulukurin lisääminen tarkoittaisi käytännössä koulun sääntöjen ja käytänteiden tiukentamista, kurinpito- ja turvaamiskeinojen laajentamista sekä opettajan auktoriteetin vahvistamista. Resursseja esitettiin puolestaan lisättäväksi koulunkäynnin ja oppimisen tukeen, kouluhenkilöstön määrään, osaamisen ja jaksamisen tukemiseen sekä ryhmä- ja luokkakokojen pienentämiseen.