”Se ei tarkota huostaanottoa, vaan tukea, et jaksetaan siel arjessa ja saadaan pidettyä perheitä yhtenäisinä.” Varhaiskasvatuksen ammattilaisten kokemuksia Perhetyön jalkautuminen varhaiskasvatukseen -toimintamallista ja sen käyttöönotosta
Leppälahti, Milja (2020-06-16)
”Se ei tarkota huostaanottoa, vaan tukea, et jaksetaan siel arjessa ja saadaan pidettyä perheitä yhtenäisinä.” Varhaiskasvatuksen ammattilaisten kokemuksia Perhetyön jalkautuminen varhaiskasvatukseen -toimintamallista ja sen käyttöönotosta
(16.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081460497
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081460497
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee varhaiskasvatuksen ammattilaisten kokemuksia Perhetyön jalkautuminen varhaiskasvatukseen -toimintamallista ja siitä, miten sen käyttöönotossa on onnistuttu. Perhetyön tarkoituksena on tukea lapsiperheitä ennaltaehkäisevästi, silloin kun ongelmat eivät vielä ole kehittyneet sellaisiksi, että on tarvetta lastensuojelun asiakkuudelle. Perhetyön jalkautuminen varhaiskasvatukseen -toimintamalli on kehitetty Varsinais-Suomen LAPE -hankkeen, eli Lupa auttaa hankkeen aikana. Hankkeiden yhtenä tärkeänä tavoitteena oli siirtää painopiste korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen.
Olen kerännyt tutkimusaineiston haastattelemalla varhaiskasvatuksen ammattilaisia teemahaastattelun avulla. Olen analysoinut haastatteluaineistoni aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastatteluihin osallistui kahden varsinaissuomalaisen kunnan kolmen päiväkodin työntekijöitä. Haastatteluista yksi oli parihaastattelu ja loput kuusi olivat yksilöhaastatteluita. Haastateltavia oli yhteensä kahdeksan henkilöä.
Tutkimusaineistossa korostui se, että perhetyön jalkauttamiselle varhaiskasvatukseen on ilmeinen tarve. Varhaiskasvatuksessa koettiin, että toimintamallin keskeisimpiä hyötyjä ovat moniammatillisen yhteistyön kehittyminen ja perheiden ongelmien ennaltaehkäisy. Aineiston perusteella voidaan todeta, että uusien toimintamallien käyttöönotto on tervetullutta ja uusista toimintamalleista voidaan saada uusia näkökulmia ja työvälineitä. Toimintamallin käyttöön liittyy kuitenkin ongelmakohtia, kuten resurssi- ja lainsäädännölliset haasteet. Myös uusien toimintamallien käyttöönottoon liittyy haasteita.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että sekä Perhetyön jalkautuminen varhaiskasvatukseen -toimintamallia että toimintamallin käyttöönottoprosessia on syytä kehittää. Jatkotutkimustarvetta on ammattilaisten ja asiakkaiden toimintamalliin liittyvistä käyttökokemuksista muissa kunnissa. Lisäksi olisi tärkeää kiinnittää huomioita resurssikysymyksiin varhaiskasvatuksessa ja perhetyössä, jotta työn kehittäminen olisi mahdollista.
Olen kerännyt tutkimusaineiston haastattelemalla varhaiskasvatuksen ammattilaisia teemahaastattelun avulla. Olen analysoinut haastatteluaineistoni aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastatteluihin osallistui kahden varsinaissuomalaisen kunnan kolmen päiväkodin työntekijöitä. Haastatteluista yksi oli parihaastattelu ja loput kuusi olivat yksilöhaastatteluita. Haastateltavia oli yhteensä kahdeksan henkilöä.
Tutkimusaineistossa korostui se, että perhetyön jalkauttamiselle varhaiskasvatukseen on ilmeinen tarve. Varhaiskasvatuksessa koettiin, että toimintamallin keskeisimpiä hyötyjä ovat moniammatillisen yhteistyön kehittyminen ja perheiden ongelmien ennaltaehkäisy. Aineiston perusteella voidaan todeta, että uusien toimintamallien käyttöönotto on tervetullutta ja uusista toimintamalleista voidaan saada uusia näkökulmia ja työvälineitä. Toimintamallin käyttöön liittyy kuitenkin ongelmakohtia, kuten resurssi- ja lainsäädännölliset haasteet. Myös uusien toimintamallien käyttöönottoon liittyy haasteita.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että sekä Perhetyön jalkautuminen varhaiskasvatukseen -toimintamallia että toimintamallin käyttöönottoprosessia on syytä kehittää. Jatkotutkimustarvetta on ammattilaisten ja asiakkaiden toimintamalliin liittyvistä käyttökokemuksista muissa kunnissa. Lisäksi olisi tärkeää kiinnittää huomioita resurssikysymyksiin varhaiskasvatuksessa ja perhetyössä, jotta työn kehittäminen olisi mahdollista.