Tunteiden eriyttämisen yhteys unettomuuteen sosiaalityöntekijöillä
Silvennoinen, Helmi (2020-06-05)
Tunteiden eriyttämisen yhteys unettomuuteen sosiaalityöntekijöillä
(05.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081460531
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081460531
Tiivistelmä
Empatia on edellytys laadukkaalle hoitotyölle. Ammattiauttajan kyky sietää empaattista kuormitusta riippuu muun muassa hänen kyvystään eriyttää asiakkaan tunteet omista tunteistaan. Vähäisen tunteiden eriyttämisen on havaittu lisäävän riskiä loppuun palamiselle, myötätuntouupumukselle ja sekundaaritraumatisoitumiselle, joiden on puolestaan havaittu lisäävän unettomuutta. Univaikeudet ovat yleinen haaste nykyihmisten hyvinvoinnille, ja pitkittynyt unettomuus onkin yhteydessä lukuisiin sairauksiin. Tunteiden eriyttämisen yhteyttä univaikeuksiin ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää tunteiden eriyttämisen yhteyttä unettomuuteen sosiaalityöntekijöillä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tunteiden eriyttämisen yhteyttä unettomuuteen kunta-alalla työskentelevistä 24–65-vuotiaista sosiaalityöntekijöistä koostuvassa aineistossa (n = 294). Yhteyttä selvitettiin pitkittäisasetelmalla vuosien 2012/2013 ja 2014 kyselyaineistojen perusteella. Tunteiden eriyttämistä mitattiin yleisesti käytössä olevalla Maintenance of Emotional Separation Scale -kyselyllä. Tunteiden eriyttämisen yhteyttä unettomuusoireisiin selvitettiin logistisella regressioanalyysilla. Mahdollisten sekoittavien tekijöiden vaikutusta kontrolloitiin lisäämällä regressiomalleihin kovariaateiksi ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutustaso, psyykkinen kuormittuneisuus, terveydentila, työnohjaus, loppuun palaminen ja sekundaaritraumatisoituminen.
Heikomman tunteiden eriyttämisen todettiin olevan yhteydessä suurempaan riskiin kokea unettomuutta, kun analyyseista oli jätetty pois henkilöt, joilla oli unettomuusoireita jo alkumittauksessa. Yhden yksikön nousu tunteiden eriyttämisessä asteikolla 1–5 lisäsi vakioimattoman mallin mukaan unettomuuden riskiä 2.08-kertaiseksi. Täysin vakioidussa mallissa riski laski 1.80-kertaiseksi. Tämä yhteys oli kuitenkin myös lähes tilastollisesti merkitsevä, joten kovariaattien ei voida todeta täysin selittävän tunteiden eriyttämisen ja unettomuuden yhteyttä.
Aikaisempaa tutkimusta tunteiden eriyttämisen ja unettomuuden yhteydestä ei ole, joten tämän tutkimuksen tulosten mukainen viite yhteyden olemassa olosta on tärkeä. Jatkossa tulisi selvittää entistä tarkemmin yhteyden mekanismit, jotta hoitoalalla työskentelevien työntekijöiden emotionaalisen ylikuormittuneisuuden synnyttämät ongelmat saataisiin ennaltaehkäistyä riittävän aikaisessa vaiheessa.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tunteiden eriyttämisen yhteyttä unettomuuteen kunta-alalla työskentelevistä 24–65-vuotiaista sosiaalityöntekijöistä koostuvassa aineistossa (n = 294). Yhteyttä selvitettiin pitkittäisasetelmalla vuosien 2012/2013 ja 2014 kyselyaineistojen perusteella. Tunteiden eriyttämistä mitattiin yleisesti käytössä olevalla Maintenance of Emotional Separation Scale -kyselyllä. Tunteiden eriyttämisen yhteyttä unettomuusoireisiin selvitettiin logistisella regressioanalyysilla. Mahdollisten sekoittavien tekijöiden vaikutusta kontrolloitiin lisäämällä regressiomalleihin kovariaateiksi ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutustaso, psyykkinen kuormittuneisuus, terveydentila, työnohjaus, loppuun palaminen ja sekundaaritraumatisoituminen.
Heikomman tunteiden eriyttämisen todettiin olevan yhteydessä suurempaan riskiin kokea unettomuutta, kun analyyseista oli jätetty pois henkilöt, joilla oli unettomuusoireita jo alkumittauksessa. Yhden yksikön nousu tunteiden eriyttämisessä asteikolla 1–5 lisäsi vakioimattoman mallin mukaan unettomuuden riskiä 2.08-kertaiseksi. Täysin vakioidussa mallissa riski laski 1.80-kertaiseksi. Tämä yhteys oli kuitenkin myös lähes tilastollisesti merkitsevä, joten kovariaattien ei voida todeta täysin selittävän tunteiden eriyttämisen ja unettomuuden yhteyttä.
Aikaisempaa tutkimusta tunteiden eriyttämisen ja unettomuuden yhteydestä ei ole, joten tämän tutkimuksen tulosten mukainen viite yhteyden olemassa olosta on tärkeä. Jatkossa tulisi selvittää entistä tarkemmin yhteyden mekanismit, jotta hoitoalalla työskentelevien työntekijöiden emotionaalisen ylikuormittuneisuuden synnyttämät ongelmat saataisiin ennaltaehkäistyä riittävän aikaisessa vaiheessa.