MPS-toimintatyylitestin validiteetti
Wuorivirta, Pauliina (2020-06-04)
MPS-toimintatyylitestin validiteetti
(04.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081460515
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081460515
Tiivistelmä
Työelämän muuttuessa kilpailullisemmaksi ja nopeatempoisemmaksi kasvaa paine valita sopivia ihmisiä työtehtäviin. Valinnan tueksi tarvitaan luotettavia ja päteviä testimenetelmiä antamaan tietoa henkilöiden soveltuvuudesta. Tämän tutkimuksen on osaltaan tarkoitus tuottaa uutta tietoa testimenetelmien psykometrisistä ominaisuuksista tutkimalla soveltuvuusarvioinneissa, valmennuksissa ja coachingissa käytettävän MPS-Yhtiöiden kehittämän MPS-toimintatyylitestin validiteettia.
Tutkimuksen aineisto koostuu 250 tutkittavan (53 % miehiä) vastauksista MPS-testissä ja Work Personality Inventory (WOPI) -testissä. Aineisto kerättiin soveltuvuusarviointien osana MPS-Yhtiöiden toimipisteissä. Tutkimuksen osallistujat olivat hakeneet pääasiassa asiantuntija- tai esimiestehtäviin. Sekä MPS-testin että WOPI-testin ajatellaan mittaavan toimintatyyliä tyypillisissä töissä ilmenevissä tilanteissa. Toimintatyyliä tarkastellaan testeissä esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa sekä johtamistilanteissa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin MPS-testin käsitevaliditeettia eksploratiivisen faktorianalyysin avulla sekä vertailemalla MPS-testiä vastaavia ominaisuuksia mittaavaan WOPI-testiin korrelaatioiden avulla. Samat analyysit tehtiin myös erikseen miehille ja naisille.
Faktorianalyysin perusteella MPS-testin teorian mukainen neljän faktorin malli sopi aineistoon. Korrelaatiovertailuissa löytyi pääasiassa oletusten mukaiset yhteneväisyydet testien välillä. Sukupuolittain tehdyissä analyyseissä tulokset olivat pääpiirteittäin koko aineistolle tehdyn analyysin kaltaiset, mutta eroavaisuuksiakin löytyi erityisesti WOPI-testin johtamiseen liittyvissä ominaisuuksissa.
Tämän tutkimuksen perusteella MPS-testin käsitevaliditeetti sai vahvistusta ja testiä voidaan pitää validina tutkimusmenetelmänä soveltuvuusarvioinneissa. Jatkossa testin kontekstisidonnaisuutta voisi kehittää yhä paremman validiteetin saavuttamiseksi. Sukupuolten väliset erot testin toimivuudessa tulee ottaa huomioon.
Tutkimuksen aineisto koostuu 250 tutkittavan (53 % miehiä) vastauksista MPS-testissä ja Work Personality Inventory (WOPI) -testissä. Aineisto kerättiin soveltuvuusarviointien osana MPS-Yhtiöiden toimipisteissä. Tutkimuksen osallistujat olivat hakeneet pääasiassa asiantuntija- tai esimiestehtäviin. Sekä MPS-testin että WOPI-testin ajatellaan mittaavan toimintatyyliä tyypillisissä töissä ilmenevissä tilanteissa. Toimintatyyliä tarkastellaan testeissä esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa sekä johtamistilanteissa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin MPS-testin käsitevaliditeettia eksploratiivisen faktorianalyysin avulla sekä vertailemalla MPS-testiä vastaavia ominaisuuksia mittaavaan WOPI-testiin korrelaatioiden avulla. Samat analyysit tehtiin myös erikseen miehille ja naisille.
Faktorianalyysin perusteella MPS-testin teorian mukainen neljän faktorin malli sopi aineistoon. Korrelaatiovertailuissa löytyi pääasiassa oletusten mukaiset yhteneväisyydet testien välillä. Sukupuolittain tehdyissä analyyseissä tulokset olivat pääpiirteittäin koko aineistolle tehdyn analyysin kaltaiset, mutta eroavaisuuksiakin löytyi erityisesti WOPI-testin johtamiseen liittyvissä ominaisuuksissa.
Tämän tutkimuksen perusteella MPS-testin käsitevaliditeetti sai vahvistusta ja testiä voidaan pitää validina tutkimusmenetelmänä soveltuvuusarvioinneissa. Jatkossa testin kontekstisidonnaisuutta voisi kehittää yhä paremman validiteetin saavuttamiseksi. Sukupuolten väliset erot testin toimivuudessa tulee ottaa huomioon.