Media ajan peilinä äitiyden muutoksessa : Kaksplus -lehden vuosikertojen 2000 sekä 2018 artikkeleissa
Paljakka, Petra (2020-06-17)
Media ajan peilinä äitiyden muutoksessa : Kaksplus -lehden vuosikertojen 2000 sekä 2018 artikkeleissa
Paljakka, Petra
(17.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081760637
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081760637
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Kaksplus -lehden 2000 ja 2018 vuosikerroista artikkeleita Äidin ääni ja Äitiyden askeleet. Tutkimuksessa analysoidaan sitä, minkälaista äitiyttä Kaksplus -lehden artikkeleissa Äidin ääni ja Äitiyden askeleet rakennetaan, ja onko artikkelien esittämä kuva äitiydestä muuttunut näiden vuosikertojen välissä.
Äitiyteen liittyvät asiat ovat tärkeitä muuttujia sosiaalityössä. Kelan tilastojen mukaan äidit kantavat edelleenkin päävastuun lasten hoidosta. Lisäksi suurin osa perhesosiaalityön aikuisasiakkaista on äitejä. Muun muassa näistä syistä äitiyttä on tärkeä tutkia. Äitiys on ajassa ja paikassa rakentuvaa sekä muuttuvaa. Aikakauslehdet kirjoittavat ajassa tapahtuvista asioista ja siksi niissä julkaistut artikkelit sopivat hyvin tutkimuksen aineistoksi.
Tutkimus on laadullinen ja metodina on käytetty sisällönanalyysiä. Aineisto koostuu vuoden 2000 vuosikerran 11 artikkelista ja 2018 vuosikerran 10 artikkelista. Vuosikerran 2000 artikkelit ovat äitien kirjoittamia ja vuoden 2018 artikkelit toimittajan kirjoittamia. Kummankin vuosikerran aineistosta rakentui neljä teemaa, jotka olivat: äitiyden onni, äitiyden vaativuus sekä kompleksisuus, äitiys on vain yksi rooli sekä äidin tukiverkosto.
Johtopäätöksenä voidaan nähdä, että äitiyden kuvaamisessa on tapahtunut muutosta. Vuoden 2018 artikkeleissa äitiyttä rakennetaan sallivampaan suuntaan, jolloin äiti sai olla myös heikko ja hauras. Vielä vuonna 2000 äitiys näyttäytyi asiana, josta selvittiin itse, vaikka tukiverkoston rooli olikin tärkeä. Äitiyden tukiverkostojen moninaisuus ja tärkeys tuli vahvasti esille vuoden 2018 artikkeleissa. Näissä artikkeleissa vahvistettiin riittävän hyvän äitiyden ihannetta sekä sitä, että äitiyttä ei tarvitse suorittaa ja äiti voi olla armollinen itseään kohtaan, vaikka ei olisikaan täydellinen äiti.
Äitiyden sallittiin vuoden 2018 artikkeleissa tarvitsevan myös ammatillista apua. Artikkeleissa puhuttiin kuitenkin lähinnä vain terveydenhuollon palveluista. Vain yksi äiti mainitsi saavansa apua sosiaalipalveluiden puolelta perhetyöstä. Jatkossa olisikin hyvä tutkia, mitä kautta äidit mieluiten ottaisivat sosiaalipalveluja vastaan, esimerkiksi neuvolan, päiväkodin, sosiaalitoimiston vai kolmannen sektorin palvelujen yhteydessä, eli selvittää sitä, voitaisiinko sosiaalityötä integroida muihin lapsiperheiden käyttämiin palveluihin kuuluvaksi.
Äitiyteen liittyvät asiat ovat tärkeitä muuttujia sosiaalityössä. Kelan tilastojen mukaan äidit kantavat edelleenkin päävastuun lasten hoidosta. Lisäksi suurin osa perhesosiaalityön aikuisasiakkaista on äitejä. Muun muassa näistä syistä äitiyttä on tärkeä tutkia. Äitiys on ajassa ja paikassa rakentuvaa sekä muuttuvaa. Aikakauslehdet kirjoittavat ajassa tapahtuvista asioista ja siksi niissä julkaistut artikkelit sopivat hyvin tutkimuksen aineistoksi.
Tutkimus on laadullinen ja metodina on käytetty sisällönanalyysiä. Aineisto koostuu vuoden 2000 vuosikerran 11 artikkelista ja 2018 vuosikerran 10 artikkelista. Vuosikerran 2000 artikkelit ovat äitien kirjoittamia ja vuoden 2018 artikkelit toimittajan kirjoittamia. Kummankin vuosikerran aineistosta rakentui neljä teemaa, jotka olivat: äitiyden onni, äitiyden vaativuus sekä kompleksisuus, äitiys on vain yksi rooli sekä äidin tukiverkosto.
Johtopäätöksenä voidaan nähdä, että äitiyden kuvaamisessa on tapahtunut muutosta. Vuoden 2018 artikkeleissa äitiyttä rakennetaan sallivampaan suuntaan, jolloin äiti sai olla myös heikko ja hauras. Vielä vuonna 2000 äitiys näyttäytyi asiana, josta selvittiin itse, vaikka tukiverkoston rooli olikin tärkeä. Äitiyden tukiverkostojen moninaisuus ja tärkeys tuli vahvasti esille vuoden 2018 artikkeleissa. Näissä artikkeleissa vahvistettiin riittävän hyvän äitiyden ihannetta sekä sitä, että äitiyttä ei tarvitse suorittaa ja äiti voi olla armollinen itseään kohtaan, vaikka ei olisikaan täydellinen äiti.
Äitiyden sallittiin vuoden 2018 artikkeleissa tarvitsevan myös ammatillista apua. Artikkeleissa puhuttiin kuitenkin lähinnä vain terveydenhuollon palveluista. Vain yksi äiti mainitsi saavansa apua sosiaalipalveluiden puolelta perhetyöstä. Jatkossa olisikin hyvä tutkia, mitä kautta äidit mieluiten ottaisivat sosiaalipalveluja vastaan, esimerkiksi neuvolan, päiväkodin, sosiaalitoimiston vai kolmannen sektorin palvelujen yhteydessä, eli selvittää sitä, voitaisiinko sosiaalityötä integroida muihin lapsiperheiden käyttämiin palveluihin kuuluvaksi.