Asuinympäristön geospatiaaliset ominaisuudet ja niiden vaikutukset ikääntyvien ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen
Koskela, Sofia (2020-05-26)
Asuinympäristön geospatiaaliset ominaisuudet ja niiden vaikutukset ikääntyvien ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen
Koskela, Sofia
(26.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081760653
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081760653
Tiivistelmä
Moderneissa länsimaissa elämäntapa on muuttunut niin, että voidaan puhua globaalista liikkumattomuuden pandemiasta. Samaan aikaan maailma kaupungistuu ja väestö ikääntyy, joten kaupunkisuunnittelulla olisi tärkeää luoda fyysistä aktiivisuutta edistäviä asuinympäristöjä. Ensin olisi kuitenkin tärkeä tunnistaa, mitkä ovat ikääntyvien ihmisten liikkumisen kannalta oleellisia asuinympäristön piirteitä, sillä aikaisempi tutkimus on painottunut tutkimaan lapsien, aikuisten ja vanhusten liikkumista. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin, vaikuttaako ikääntyvien ihmisten asuinympäristön geospatiaaliset, eli kodin sijaintiin ja sen lähiympäristön ominaisuuksiin liittyvät piirteet heidän fyysisen aktiivisuutensa määrään. Vastemuuttujana oli luokiteltu itseraportoitu fyysinen aktiivisuus, joka saatiin Turun yliopiston kansanterveystieteen laitoksen Finnish Retirement and Aging (FIREA) pitkittäistutkimuksesta, joka seuraa ikääntyvien julkisen sektorin työntekijöiden terveyttä ennen ja jälkeen eläköitymisen. Ympyränmuotoiset asuinympäristövyöhykkeet muodostettiin jokaisen osallistujan kodista 250, 500, 1000, 1500 ja 2000 metrin säteellä, jotta mittakaavan vaikutuksia voitiin arvioida. Asuinympäristön geospatiaalisia ominaisuuksia määriteltiin 12 avoimista paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoista. Nämä voidaan jakaa kolmeen eri teemaan: viher- ja sinialueisiin, tieverkostoon sekä maanpeitteen monimuotoisuuteen liittyviin muuttujiin. Lisäksi testattiin kotikunnan ja asuinpaikan kaupunki-maaseutumaisuuden vaikutuksia. Näiden eri ominaisuuksien vuorovaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen testattiin robustilla keskiarvotestillä, Kruskal-Wallisin testillä, ja Khiin neliö -testillä. Tutkielmassa havaittiin yllättävästi, että viheralueilla oli negatiivinen yhteys ikääntyvien fyysisen aktiivisuuden määrään. Tieverkostoon liittyvillä ominaisuuksilla oli kaikilla, ja yhdellä maanpeitteen monimuotoisuuden mittarilla joidenkin aktiivisuusryhmien osalta, positiivinen yhteys. Sinialueilla ja liikuntapaikoilla ei havaittu yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen. Tulokset vaihtelivat asuinympäristövyöhykkeen koon mukaan. Fyysisen aktiivisuuden määrä ei vaihdellut asuinpaikan kunnan eikä kaupunki-maaseutumaisuuden mukaan. Kaupunkisuunnittelun tulee tulevaisuudessakin keskittyä hyvien tieyhteyksien ylläpitoon ja kehittämiseen, ja tämä tutkimus ei kumoa viher- ja sinialueisiin liittyviä lukuisia positiivisia terveyshyötyjä. Jatkossa olisi hyvä tutkia ympäristölle altistumista tarkemmin käyttämällä objektiivisesti mitattua fyysisen aktiivisuuden aineistoa, ja sen perusteella määrittää, millaisissa ympäristöissä ihmiset liikkuvat ja miten he todellisuudessa altistuvat erilaisille ympäristön piirteille. In Western countries, the way of life has changed so that one can speak of a global pandemic of physical inactivity. At the same time, the world is urbanizing and the population is aging, so it would be important for urban planning to create living environments that promote physical activity. However, it would be important to first identify the features of the living environment that are relevant to the physical activity of aging people, as previous research has focused on the physical activity of children, adults and the elderly. This master's thesis examined whether the geospatial features of the living environment of older people, i.e. those related to the location of the home and the characteristics of its immediate surroundings, affect the amount of their physical activity. The dependent variable was self-reported physical activity data, classified according to five activity classes. This data was obtained from the Finnish University Retirement and Aging (FIREA) longitudinal study by the Public Health Department of the University of Turku. This study monitors the health of public sector aging workers before and after retirement. Circular living zones were drawn around each participant’s home with a radius of 250, 500, 1000, 1500, and 2000 meters to assess the effects of scale. The 12 geospatial characteristics of the living environment were determined from open spatial and remote sensing datasets. These can be divided into three different themes: variables related to green and blue areas, the road network, and land cover diversity. In addition, the effects of urban-rurality and the home municipality were tested. The interactions of these different features with physical activity were tested with a robust means test, the Kruskal-Wallis test, and the Chi-square test. Surprisingly, the study found that green areas had a negative association with the aging workers’ physical activity. On the contrary, the road network related characteristics showed a positive association with physical activity. Similarly, one measure of land cover diversity showed a positive effect on some classes of physical activity. No association with physical activity was observed with the blue areas and sport and leisure facilities. The results varied according to the size of the living zone. The amount of physical activity did not vary according to the municipality of residence or urban-rurality. Urban planning must continue to focus on maintaining and developing good road networks, and this research does not negate the numerous positive health benefits associated with green and blue areas. In the future, it would be useful to study environmental exposure in more detail using objectively measured physical activity data, and to determine in which environments people move and how they are actually exposed to different environmental features.