Äidin raskausspesifin ahdistuksen yhteys 8 -kuukauden ikäisen vauvan kasvojen ilmeisiin suuntautuvaan tarkkaavaisuuteen
Kananen, Iiris (2020-06-24)
Äidin raskausspesifin ahdistuksen yhteys 8 -kuukauden ikäisen vauvan kasvojen ilmeisiin suuntautuvaan tarkkaavaisuuteen
Kananen, Iiris
(24.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081860878
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081860878
Tiivistelmä
Äidin raskausspesifi ahdistus on yksi raskauden aikaisen stressin ilmentymistä, ja se voi tulla näkyviin esimerkiksi odottavan äidin huolina ja pelkoina, jotka liittyvät synnytykseen, vauvan terveyteen tai omaan muuttuvaan ulkonäköön. Sen on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi lapsen kognitiiviseen kehitykseen. Toistaiseksi tiedetään vähän siitä, miten äidin raskaudenaikainen stressi voi muokata lapsen kognitiivisten tarkkaavaisuusmekanismien kehitystä, kuten kasvojen ilmeisiin suuntautuvaa tarkkaavaisuutta. Kasvojen ilmeisiin suuntautuva tarkkaavaisuus on varhain kehittyvä kognitiivisen prosessoinnin muoto, jonka tiedetään olevan yhteydessä lapsen sosiaaliseen ja tunne-elämän kehitykseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella äidin raskausspesifin ahdistuksen yhteyttä vauvan kasvojen ilmeisiin suuntautuvaan tarkkaavaisuuteen ikäkautena, jolloin vauvalla on vahva taipumus suunnata tarkkaavaisuus kasvoihin ja etenkin pelkoa ilmaiseviin kasvoihin. Lisäksi haluttiin selvittää, lisääkö äidin raskausspesifi ahdistus vauvan yleistä häiriöherkkyyttä tai tarkkaavaisuuden vinoumaa uhkaärsykkeisiin kokeessa, jossa vauvalle näytettiin erilaisia kasvojen ilmeitä ja häiriöärsykkeitä. Näiden lisäksi oltiin kiinnostuneita sukupuolieroista tarkkaavaisuusprosesseissa.
Tämän pro gradu -tutkielman aineisto on osaotos (n = 363) FinnBrain ̶ syntymäkohortti-tutkimuksesta. Otos koostui vauvoista, jotka tulivat kehityspsykologiselle tutkimuskäynnille 8 -kuukauden iässä. Äidin raskausspesifiä ahdistusta mitattiin kolmessa mittauspisteessä raskausviikoilla 14, 24 ja 34. Mittari antaa kokonaissummapisteen sekä lisäksi se voidaan jakaa kolmeen alaskaalaan: (1) synnytykseen liittyvät pelot, (2) huoli fyysisesti tai henkisesti kehitysvammaisen lapsen odottamisesta ja (3) äidin huoli omasta ulkonäöstään. Vauvojen kasvojen ilmeisiin suuntautuvaa tarkkaavaisuutta tutkittiin silmänliikemenetelmällä nk. overlap -kokeella, jossa vauvalle esitetään neutraaleja, iloisia ja pelokkaita kasvoja sekä kasvojenmuotoisia kontrollikuvia. Kokeessa vauvan tarkkaavaisuutta häirittiin näkökentän laidalle ilmestyvillä häiriöärsykkeillä. Kokeesta laskettiin muuttujat kuvaamaan katseen irrottautumisen todennäköisyyttä ja kestoa kohti häiriöärsykettä eri kasvokuvatilanteissa sekä vinoumaa kasvoihin tai pelkoon kuvaaviin summamuuttujiin. Aineistosta havaittiin, että vauvat pitivät katseensa pidemmän aikaa pelokkaissa kuin iloisissa, neutraaleissa kasvoissa tai kontrollikuvassa. Tässä tutkimuksessa äidin raskausspesifin ahdistuksen ja vauvan kasvovinouman väliltä ei löytynyt yhteyttä. Sen sijaan äidin synnytykseen liittyvät pelot olivat yhteydessä tyttövauvojen voimakkaampaan pelkoärsykkeisiin suuntautumiseen. Yhteys säilyi tilastollisesti merkitsevänä senkin jälkeen, kun äidin synnytyksen jälkeinen yleinen ahdistuneisuus oli kontrolloitu. Tulokset antavat viitteitä siitä, että äidin raskaudenaikaisella ahdistuneisuudella voi olla yhteyksiä vauvan tarkkaavaisuusprosesseihin ja yhteyksiä voi ohjata myös vauvan sukupuoli.
Tämän pro gradu -tutkielman aineisto on osaotos (n = 363) FinnBrain ̶ syntymäkohortti-tutkimuksesta. Otos koostui vauvoista, jotka tulivat kehityspsykologiselle tutkimuskäynnille 8 -kuukauden iässä. Äidin raskausspesifiä ahdistusta mitattiin kolmessa mittauspisteessä raskausviikoilla 14, 24 ja 34. Mittari antaa kokonaissummapisteen sekä lisäksi se voidaan jakaa kolmeen alaskaalaan: (1) synnytykseen liittyvät pelot, (2) huoli fyysisesti tai henkisesti kehitysvammaisen lapsen odottamisesta ja (3) äidin huoli omasta ulkonäöstään. Vauvojen kasvojen ilmeisiin suuntautuvaa tarkkaavaisuutta tutkittiin silmänliikemenetelmällä nk. overlap -kokeella, jossa vauvalle esitetään neutraaleja, iloisia ja pelokkaita kasvoja sekä kasvojenmuotoisia kontrollikuvia. Kokeessa vauvan tarkkaavaisuutta häirittiin näkökentän laidalle ilmestyvillä häiriöärsykkeillä. Kokeesta laskettiin muuttujat kuvaamaan katseen irrottautumisen todennäköisyyttä ja kestoa kohti häiriöärsykettä eri kasvokuvatilanteissa sekä vinoumaa kasvoihin tai pelkoon kuvaaviin summamuuttujiin. Aineistosta havaittiin, että vauvat pitivät katseensa pidemmän aikaa pelokkaissa kuin iloisissa, neutraaleissa kasvoissa tai kontrollikuvassa. Tässä tutkimuksessa äidin raskausspesifin ahdistuksen ja vauvan kasvovinouman väliltä ei löytynyt yhteyttä. Sen sijaan äidin synnytykseen liittyvät pelot olivat yhteydessä tyttövauvojen voimakkaampaan pelkoärsykkeisiin suuntautumiseen. Yhteys säilyi tilastollisesti merkitsevänä senkin jälkeen, kun äidin synnytyksen jälkeinen yleinen ahdistuneisuus oli kontrolloitu. Tulokset antavat viitteitä siitä, että äidin raskaudenaikaisella ahdistuneisuudella voi olla yhteyksiä vauvan tarkkaavaisuusprosesseihin ja yhteyksiä voi ohjata myös vauvan sukupuoli.