Avaimet autonomiaan : Johdon ohjausjärjestelmät itseohjautuvuuden edistäjinä
Lempinen, Liisa (2020-06-17)
Avaimet autonomiaan : Johdon ohjausjärjestelmät itseohjautuvuuden edistäjinä
(17.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081961070
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081961070
Tiivistelmä
Yritykset toimivat ympäristössä, joka on aikaisempaa epävakaampi, epävarmempi, monimutkaisempi ja monimerkityksellisempi (Sundholm 2000, 26–27; Calnan & Rozen 2019, 191). Nopeasti muuttuvat olosuhteet vaikuttavat vääjäämättä myös työelämään. Suomalaisen Työn Liiton teettämän tutkimuksen mukaan tulevaisuuden työhön vaikuttavia muutosvoimia on kolme: työn tekemisen tapojen murros, osaamisen murros ja arvojen murros. Työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän itseohjautuvuutta, mikä asettaa uudenlaisia vaateita myös esimiestyölle. (Suomalaisen Työn Liitto 2020, 16.) Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa itseohjautuvuuden tukemista ja edistämistä johdon ohjausjärjestelmien kautta. Teoreettisessa viitekehyksessä yhdistettiin Ryanin ja Decin (2000) itseohjautuvuusteoria sekä Simonsin (1995; 2000) Levers of Control (LOC) -typologian mukaiset johdon ohjausjärjestelmät.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena eteläisessä Suomessa toimivassa säästöpankissa, jossa vuonna 2019 toteutetun organisaatiomuutoksen yhteydessä luotiin puitteet itseohjautuvalle toiminnalle. Tutkimusaineisto koottiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla, joiden kohderyhmänä oli organisaation kuusi esimiestä. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua LOC-viitekehyksen mukaisesti.
Tutkimus osoitti, että itseohjautuvaa toimintatapaa ei ole täysin sisäistetty kohdeorganisaatiossa. Rakentava keskustelu johdon ja työntekijöiden odotuksista itseohjautuvuuteen liittyen edistäisi yhteisen ymmärryksen muodostamista. Toiminnan ohjauksessa painottuvat eniten diagnostiset ohjausjärjestelmät rajoitejärjestelmien vaikuttaessa näkyvästi taustalla. Interaktiivisen ohjauksen rooli on kohtuullisella tasolla, mutta uskomusjärjestelmiin kuuluvia menetelmiä käytetään niukasti. Itseohjautuvaan yrityskulttuuriin tähtäävissä organisaatioissa tulisi ohjausmenetelmiä tulisi käyttää monipuolisesti, mutta kuitenkin uskomusjärjestelmiä painottaen (Heinicke ym. 2016, 26). Kohdeorganisaatiossa johdon ohjausjärjestelmiä tulisi käyttää kontrolloinnin sijaan informatiivisesti sekä tasapainoisesti ja toisiaan täydentäen, jolloin ne edistäisivät paremmin itseohjautuvuutta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena eteläisessä Suomessa toimivassa säästöpankissa, jossa vuonna 2019 toteutetun organisaatiomuutoksen yhteydessä luotiin puitteet itseohjautuvalle toiminnalle. Tutkimusaineisto koottiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla, joiden kohderyhmänä oli organisaation kuusi esimiestä. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua LOC-viitekehyksen mukaisesti.
Tutkimus osoitti, että itseohjautuvaa toimintatapaa ei ole täysin sisäistetty kohdeorganisaatiossa. Rakentava keskustelu johdon ja työntekijöiden odotuksista itseohjautuvuuteen liittyen edistäisi yhteisen ymmärryksen muodostamista. Toiminnan ohjauksessa painottuvat eniten diagnostiset ohjausjärjestelmät rajoitejärjestelmien vaikuttaessa näkyvästi taustalla. Interaktiivisen ohjauksen rooli on kohtuullisella tasolla, mutta uskomusjärjestelmiin kuuluvia menetelmiä käytetään niukasti. Itseohjautuvaan yrityskulttuuriin tähtäävissä organisaatioissa tulisi ohjausmenetelmiä tulisi käyttää monipuolisesti, mutta kuitenkin uskomusjärjestelmiä painottaen (Heinicke ym. 2016, 26). Kohdeorganisaatiossa johdon ohjausjärjestelmiä tulisi käyttää kontrolloinnin sijaan informatiivisesti sekä tasapainoisesti ja toisiaan täydentäen, jolloin ne edistäisivät paremmin itseohjautuvuutta.