Toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten koulutuspolut yliopistoon ja kokemukset suomalaisesta koulutusjärjestelmästä
Hietarinta, Anu (2020-06-09)
Toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten koulutuspolut yliopistoon ja kokemukset suomalaisesta koulutusjärjestelmästä
Hietarinta, Anu
(09.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081961064
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081961064
Tiivistelmä
Toisen sukupolven maahanmuuttajien voidaan ajatella olevan yhteiskunnassa valtaväestön kanssa monella tapaa samassa asemassa. Silti keskimäärin niin ensimmäinen kuin toinenkin maahanmuuttajasukupolvi saavuttaa Suomessa valtaväestöä heikomman osaamis- ja koulutustason. Toisen sukupolven maahanmuuttajien elämän tutkiminen on tärkeää erityisesti maahanmuuttajien kotoutumisen näkökulmasta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisten valintojen kautta toisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat Suomessa päätyneet yliopistoon. Tämän lisäksi tutkittiin, mitkä asiat ovat mahdollisesti tukeneet tai haastaneet heidän etenemistään koulutuspolulla. Heidän kokemustensa kautta pohdittiin, millaisilla toimilla toisen sukupolven maahanmuuttajien kouluttautumista olisi mahdollista edistää yhä paremmin.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää toisen sukupolven maahanmuuttajaa, jotka ovat koulutuspolullaan päätyneet yliopistoon opiskelemaan. Haastattelumetodilla pyrittiin korostamaan kerronallisuutta, haastateltavien omia kokemuksia sekä koko elämäkulun yhteyttä koulutuspolkuun.
Toisen sukupolven maahanmuuttajien koulutusvalinnoissa korostui erityisesti oma päättäväisyys ja motivaatio. Heidän ympäristössään oli ollut niin heidän kouluttautumistaan tukevia kuin haastavia elementtejä. Käytännön toimia, joilla toisen sukupolven maahanmuuttajien kouluttautumista olisi hyvä edistää, ovat muun muassa päiväkodin aloitus jo ennen esikoulun alkua, vankempi kodin ja koulun yhteistyö, maahanmuuttajavanhempien parempi tiedottaminen sekä kaiken syrjivän toiminnan poistaminen koulujen arjesta niin henkilökunnan asenteiden kuin koulun rakenteiden näkökulmasta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisten valintojen kautta toisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat Suomessa päätyneet yliopistoon. Tämän lisäksi tutkittiin, mitkä asiat ovat mahdollisesti tukeneet tai haastaneet heidän etenemistään koulutuspolulla. Heidän kokemustensa kautta pohdittiin, millaisilla toimilla toisen sukupolven maahanmuuttajien kouluttautumista olisi mahdollista edistää yhä paremmin.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää toisen sukupolven maahanmuuttajaa, jotka ovat koulutuspolullaan päätyneet yliopistoon opiskelemaan. Haastattelumetodilla pyrittiin korostamaan kerronallisuutta, haastateltavien omia kokemuksia sekä koko elämäkulun yhteyttä koulutuspolkuun.
Toisen sukupolven maahanmuuttajien koulutusvalinnoissa korostui erityisesti oma päättäväisyys ja motivaatio. Heidän ympäristössään oli ollut niin heidän kouluttautumistaan tukevia kuin haastavia elementtejä. Käytännön toimia, joilla toisen sukupolven maahanmuuttajien kouluttautumista olisi hyvä edistää, ovat muun muassa päiväkodin aloitus jo ennen esikoulun alkua, vankempi kodin ja koulun yhteistyö, maahanmuuttajavanhempien parempi tiedottaminen sekä kaiken syrjivän toiminnan poistaminen koulujen arjesta niin henkilökunnan asenteiden kuin koulun rakenteiden näkökulmasta.