Luokanopettaja ääneen lukijana : Haastattelututkimus ääneen lukemisen tavoitteista ja käytänteistä
Vallimäki, Suvi (2020-06-11)
Luokanopettaja ääneen lukijana : Haastattelututkimus ääneen lukemisen tavoitteista ja käytänteistä
Vallimäki, Suvi
(11.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020082061128
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020082061128
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin luokanopettajien ääneen lukemista alakoulussa. Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaidosta ja lukemisen vähyydestä ollaan huolissaan, mikä on näkynyt uutisoinnissa ja mediassa. Ääneen lukemisen avulla voidaan vahvistaa lasten kielellisiä taitoja, luoda vahvaa pohjaa lukutaidolle sekä innostaa lukemisen pariin. Ääneen lukemisen laatuun tulee kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä ei ole merkityksetöntä, kuinka ääneen lukemista toteutetaan. Aiempaa tutkimusta ääneen lukemisesta alakoulussa on tehty Suomessa vähän.
Tämän tutkielman ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä selvitettiin, kuinka laadukas ääneen lukeminen alakouluissa toteutuu. Toisessa tutkimuskysymyksessä tarkasteltiin, millaisia tavoitteita luokanopettajat ääneen lukemiselle mainitsevat. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten luokanopettajat ääneen lukemista toteuttavat. Tätä selvitettiin kolmannella tutkimuskysymyksellä. Tutkielma toteutettiin haastattelututkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla keväällä 2020. Tutkimukseen osallistui kahdeksan luokanopettajaa. Aineiston sisällönanalyysi tehtiin teorialähtöisesti, teoriaohjaavasti sekä aineistolähtöisesti tutkimuskysymyksittäin.
Tuloksista todettiin, että laadukas ääneen lukeminen toteutui vaihtelevasti, sillä vain kolme laadukkaan ääneen lukemisen piirrettä esiintyi kaikissa haastatteluissa. Näyttää siltä, ettei luokanopettajilla ole riittävästi tietoa siitä, kuinka ääneen lukemista tulisi toteuttaa. Luokanopettajat tavoittelivat ääneen lukemisella kielellisten taitojen sekä kirjallisuuden opetuksen tukemista, rauhoittumisen ja keskittymisen harjoittelua, opetuksen eriyttämistä, sosiaalisten taitojen kehittymistä ja huomioimista sekä lukuelämyksien tarjoamista. Kuitenkaan tavoitteet eivät olleet täysin linjassa sen kanssa, kuinka laadukasta ääneen lukemista toteutettiin. Luokassa ääneen lukemisen toteuttamisessa korostuivat lukuhetken ajoittaminen, lukutilanteen organisointi, tekstin liittäminen tapahtumaan tai teemaan sekä tekstiin liittyvät tehtävät. Ääneen luettavat tekstit painottuivat lastenkirjallisuuden klassikoihin. Luettavien tekstien valikoima voisi kuitenkin olla monipuolisempi, jotta se vastaisi paremmin oppilaiden kiinnostuksen kohteisiin.
Tutkielmassa tarkasteltiin luokanopettajien ääneen lukemista alakoulussa. Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaidosta ja lukemisen vähyydestä ollaan huolissaan, mikä on näkynyt uutisoinnissa ja mediassa. Ääneen lukemisen avulla voidaan vahvistaa lasten kielellisiä taitoja, luoda vahvaa pohjaa lukutaidolle sekä innostaa lukemisen pariin. Ääneen lukemisen laatuun tulee kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä ei ole merkityksetöntä, kuinka ääneen lukemista toteutetaan. Aiempaa tutkimusta ääneen lukemisesta alakoulussa on tehty Suomessa vähän.
Tämän tutkielman ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä selvitettiin, kuinka laadukas ääneen lukeminen alakouluissa toteutuu. Toisessa tutkimuskysymyksessä tarkasteltiin, millaisia tavoitteita luokanopettajat ääneen lukemiselle mainitsevat. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten luokanopettajat ääneen lukemista toteuttavat. Tätä selvitettiin kolmannella tutkimuskysymyksellä. Tutkielma toteutettiin haastattelututkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla keväällä 2020. Tutkimukseen osallistui kahdeksan luokanopettajaa. Aineiston sisällönanalyysi tehtiin teorialähtöisesti, teoriaohjaavasti sekä aineistolähtöisesti tutkimuskysymyksittäin.
Tuloksista todettiin, että laadukas ääneen lukeminen toteutui vaihtelevasti, sillä vain kolme laadukkaan ääneen lukemisen piirrettä esiintyi kaikissa haastatteluissa. Näyttää siltä, ettei luokanopettajilla ole riittävästi tietoa siitä, kuinka ääneen lukemista tulisi toteuttaa. Luokanopettajat tavoittelivat ääneen lukemisella kielellisten taitojen sekä kirjallisuuden opetuksen tukemista, rauhoittumisen ja keskittymisen harjoittelua, opetuksen eriyttämistä, sosiaalisten taitojen kehittymistä ja huomioimista sekä lukuelämyksien tarjoamista. Kuitenkaan tavoitteet eivät olleet täysin linjassa sen kanssa, kuinka laadukasta ääneen lukemista toteutettiin. Luokassa ääneen lukemisen toteuttamisessa korostuivat lukuhetken ajoittaminen, lukutilanteen organisointi, tekstin liittäminen tapahtumaan tai teemaan sekä tekstiin liittyvät tehtävät. Ääneen luettavat tekstit painottuivat lastenkirjallisuuden klassikoihin. Luettavien tekstien valikoima voisi kuitenkin olla monipuolisempi, jotta se vastaisi paremmin oppilaiden kiinnostuksen kohteisiin.