Perusoikeuksien vähimmäissuoja poikkeusolojen perusoikeuspoikkeamissa

Abstract

Poikkeusolojen valtiosääntöinen sääntely on vähäistä, eikä poikkeusolojen perusoikeussuojaa ole erityisesti määritelty. Kuitenkin perus- ja ihmisoikeuksien tarjoamaan suojaan on mahdollista puuttua poikkeusoloissa niitä rajoittamalla tai erityisesti niistä poikkeamalla. Tutkielma tarkastelee näitä poikkeusolojen perus- ja ihmisoikeuksia Suomen oikeusjärjestyksessä. Tutkielma keskittyy siihen, miten perusoikeuksia voi rajoittaa tai niistä poiketa poikkeusoloissa kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita noudattaen. Lisäksi tutkielma tarkastelee mikä on näiden poikettujen perus- ja ihmisoikeuksien vähimmäistaso. Tutkielma on lainopillinen. Tutkielman keskeistä lähdeaineistoa ovat perustuslain ohella kansainväliset ihmisoikeussopimukset, sekä niihin liittyvät oikeuskirjallisuuden kannanotot ja oikeuskäytäntö. Tutkielma osoittaa, ettei poikkeusolojen perusoikeuksille ole määriteltävissä yleistä ja absoluuttista vähimmäistasoa. Perusoikeuksien vähimmäistaso on, eräitä tutkielmassa kuvatusti ehdottomaksi määriteltyjä oikeuksia lukuun ottamatta, sidonnaista poikkeusolon luonteeseen ja vakavuuteen. Perusoikeuksien toteutumisen varmistamiseksi myös poikkeusoloissa tutkielma esittääkin valtiosääntöistä sääntelyä, jolla prosessuaalisilla ja aineellisilla vaatimuksilla perusoikeuspoikkeuksille.