Venäjän kielen kontaktivaikutus 1800-luvun alun tverinkarjalan čče-johtimisessa refleksiivistössä tverinkarjalaksi 1800-luvun alussa käännetyn Markuksen evankeliumitekstin perusteella
Paalamo, Katerina (2020-06-12)
12.06.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020082161353
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020082161353
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassani tarkastelen 1800-luvun alussa tverinkarjalaksi käännetyn
Markuksen evankeliumitekstin perusteella sitä, kuinka venäjän kieli on vaikuttanut 1800-
luvun alkuun tultaessa tverinkarjalan čče-johtimiseen refleksiivistöön. Evankeliumiteksti
on tverinkarjalaisen papin Grigori Vvedenskin kääntämä, ja se on yksi tverinkarjalan vanhimmista
kielenmuistomerkeistä.
Tutkimuksen lähtöhypoteesi on se, että venäjän kielen on täytynyt vaikuttaa jo 1800-luvun
alkuun tultaessa 16oo-luvulla Sisä-Venäjälle paenneiden karjalaisten kieleen. Johdin
-čče- on omaperäinen kielenaines, joka on yhteinen tverinkarjalassa ja rajakarjalaismurteissa.
Jälkimmäisten refleksiivistössä sen käyttö on harvinaista. Sen sijaan tverinkarjalassa
se on pyrkinyt leviämään koko refleksiiviparadigmaan ja yleistämään käyttöään venäjän
ся-verbien tavoin.
Tutkimusasetelma on haasteellinen, sillä aineistoni on vanha, lähdetekstiuskollisen aikakauden
käännös, jolla on lisäksi kaksi lähdetekstiä, venäjän- sekä kirkkoslaavinkielinen.
Keskeisenä menetelmänä tutkielmani eri vaiheissa on ollut kieltenvälinen vertailu. Olen
pyrkinyt näkemään käännösvaikutuksen lävitse tekemällä erilaisia yleistyksiä muotoaineksen
käytössä.
Aineistoni perusteella venäjän kielen kontaktivaikutus tverinkarjalan čče-johtimisessa
refleksiivistössä näyttää 1800-luvulle tultaessa ilmeiseltä. Suhteessa verrattain lyhyeen
aineistoon käyttö on yleistä ja monipuolista. Aineisto sisältää esimerkkejä kaikista persoonamuodoista
sekä myös nominaalimuotoja. Keskeistä muotoainesta laajempia yksikköjä
koskevaa käyttöä tarkasteltaessa käännösvaikutuksen määrä kasvaa ja kontaktiteoriaan
perustuvan selityksen voima heikkenee.
Markuksen evankeliumitekstin perusteella sitä, kuinka venäjän kieli on vaikuttanut 1800-
luvun alkuun tultaessa tverinkarjalan čče-johtimiseen refleksiivistöön. Evankeliumiteksti
on tverinkarjalaisen papin Grigori Vvedenskin kääntämä, ja se on yksi tverinkarjalan vanhimmista
kielenmuistomerkeistä.
Tutkimuksen lähtöhypoteesi on se, että venäjän kielen on täytynyt vaikuttaa jo 1800-luvun
alkuun tultaessa 16oo-luvulla Sisä-Venäjälle paenneiden karjalaisten kieleen. Johdin
-čče- on omaperäinen kielenaines, joka on yhteinen tverinkarjalassa ja rajakarjalaismurteissa.
Jälkimmäisten refleksiivistössä sen käyttö on harvinaista. Sen sijaan tverinkarjalassa
se on pyrkinyt leviämään koko refleksiiviparadigmaan ja yleistämään käyttöään venäjän
ся-verbien tavoin.
Tutkimusasetelma on haasteellinen, sillä aineistoni on vanha, lähdetekstiuskollisen aikakauden
käännös, jolla on lisäksi kaksi lähdetekstiä, venäjän- sekä kirkkoslaavinkielinen.
Keskeisenä menetelmänä tutkielmani eri vaiheissa on ollut kieltenvälinen vertailu. Olen
pyrkinyt näkemään käännösvaikutuksen lävitse tekemällä erilaisia yleistyksiä muotoaineksen
käytössä.
Aineistoni perusteella venäjän kielen kontaktivaikutus tverinkarjalan čče-johtimisessa
refleksiivistössä näyttää 1800-luvulle tultaessa ilmeiseltä. Suhteessa verrattain lyhyeen
aineistoon käyttö on yleistä ja monipuolista. Aineisto sisältää esimerkkejä kaikista persoonamuodoista
sekä myös nominaalimuotoja. Keskeistä muotoainesta laajempia yksikköjä
koskevaa käyttöä tarkasteltaessa käännösvaikutuksen määrä kasvaa ja kontaktiteoriaan
perustuvan selityksen voima heikkenee.