KULTTUURINEN MONIMUOTOISUUS HAASTAA PALVELUJÄRJESTELMÄN : Kirjallisuuskatsaus maahanmuuttaja-asiakkaiden kotoutumisen haasteisiin sosiaalialan ammattilaisten näkemyksissä
Hautala, Laura (2020-06-10)
KULTTUURINEN MONIMUOTOISUUS HAASTAA PALVELUJÄRJESTELMÄN : Kirjallisuuskatsaus maahanmuuttaja-asiakkaiden kotoutumisen haasteisiin sosiaalialan ammattilaisten näkemyksissä
(10.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020082161356
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020082161356
Tiivistelmä
Pro gradu-tutkielmassani tarkastelen maahanmuuttaja-asiakkaiden kotoutumisen haasteita sosiaalialan ammattilaisten näkemyksissä. Tutkielmani tavoitteena on tarkastella mitä käytännön haasteita maahanmuuttaja-asiakkaiden suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumiseen liittyy, sekä miten haasteisiin on palvelujärjestelmän ja sosiaalialan työntekijöiden taholta reagoitu.
Tutkielman teoreettisen ja käsitteellisen lähtökohdan muodostaa maahanmuuttajan integraatio uuteen yhteiskuntaan. Hain teoreettista pohjaa myös etnisten suhteiden, sekä sosiaalialan ammattilaisten ja hyvinvointivaltion suhdetta käsittelevästä tutkimuksesta. Teoreettis-metodologisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi, minkä kautta tulkittuna suomalainen hyvinvointivaltio, sekä kulttuuri, etnisyys ja valta–asemat ovat sosiaalisesti rakentuneita ja uusiutuvia. Aineistona tutkielmassa on 21 maahanmuuttajatyötä käsittelevää suomalaista sosiaalialan tutkimusta vuosilta 1992–2015. Työ on laadullinen, kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja analyysimenetelmänä tutkielmassa on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Aineiston analyysi rakentuu kolmen pääteeman ympärille, jotka ovat: 1) Asiakkaasta nousevat haasteet (asiakkaan kieli, palvelujärjestelmän tuntemus, suhtautuminen palveluihin, sekä asiakkaan suhde lähiyhteisöön) 2) Yhteiskunnan rakenteista nousevat haasteet (kielipalveluiden saatavuus, sosiaalipalveluiden saatavuus ja koordinointi, alueellinen eriarvoisuus, sekä rasismi maahanmuuttajien työllistymisen esteenä) 3) Työntekijästä nousevat haasteet (universalistinen orientaatio moninaisuuteen, sekä pluralistinen orientaatio moninaisuuteen).
Tutkimustulokset osoittavat, että asiakaskunnan monimuotoistuminen kasvavan maahanmuuton myötä on haastanut suomalaisen palvelujärjestelmän ja vallitsevat käsitykset tasa-arvoisesta palveluntuotannosta. Vuosien 1992–2015 välillä maahanmuuttaja-asiakkaiden kotoutumisen haasteet ovat säilyneet pitkälti samoina. Jotta lainsäädännön tasolla määritelty maahanmuuttajien kotoutumisen kaksisuuntaisuus ja yhdenvertaisuuden ideaali, sekä palvelujärjestelmän tehtävä hyvinvoinnin tasaajana voisi tosiasiallisesti toteutua, tulisi kehittää tutkielmassani esiin nousseiden haasteiden pohjalta palvelujärjestelmää vahvemmin monimuotoistuvan asiakaskunnan tarpeita vastaavaksi. Tämä edellyttää universalistisen palvelujärjestelmän kulttuurittomuuden kyseenalaistamista ja aitoon vuoropuheluun avautumista, jossa marginaaliin sijoitetut maahanmuuttajat otetaan mukaan dialogiin määrittelemään minkälaiseksi normaalipalveluiden normi tulevaisuudessa muodostuu.
Tutkielman teoreettisen ja käsitteellisen lähtökohdan muodostaa maahanmuuttajan integraatio uuteen yhteiskuntaan. Hain teoreettista pohjaa myös etnisten suhteiden, sekä sosiaalialan ammattilaisten ja hyvinvointivaltion suhdetta käsittelevästä tutkimuksesta. Teoreettis-metodologisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi, minkä kautta tulkittuna suomalainen hyvinvointivaltio, sekä kulttuuri, etnisyys ja valta–asemat ovat sosiaalisesti rakentuneita ja uusiutuvia. Aineistona tutkielmassa on 21 maahanmuuttajatyötä käsittelevää suomalaista sosiaalialan tutkimusta vuosilta 1992–2015. Työ on laadullinen, kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja analyysimenetelmänä tutkielmassa on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Aineiston analyysi rakentuu kolmen pääteeman ympärille, jotka ovat: 1) Asiakkaasta nousevat haasteet (asiakkaan kieli, palvelujärjestelmän tuntemus, suhtautuminen palveluihin, sekä asiakkaan suhde lähiyhteisöön) 2) Yhteiskunnan rakenteista nousevat haasteet (kielipalveluiden saatavuus, sosiaalipalveluiden saatavuus ja koordinointi, alueellinen eriarvoisuus, sekä rasismi maahanmuuttajien työllistymisen esteenä) 3) Työntekijästä nousevat haasteet (universalistinen orientaatio moninaisuuteen, sekä pluralistinen orientaatio moninaisuuteen).
Tutkimustulokset osoittavat, että asiakaskunnan monimuotoistuminen kasvavan maahanmuuton myötä on haastanut suomalaisen palvelujärjestelmän ja vallitsevat käsitykset tasa-arvoisesta palveluntuotannosta. Vuosien 1992–2015 välillä maahanmuuttaja-asiakkaiden kotoutumisen haasteet ovat säilyneet pitkälti samoina. Jotta lainsäädännön tasolla määritelty maahanmuuttajien kotoutumisen kaksisuuntaisuus ja yhdenvertaisuuden ideaali, sekä palvelujärjestelmän tehtävä hyvinvoinnin tasaajana voisi tosiasiallisesti toteutua, tulisi kehittää tutkielmassani esiin nousseiden haasteiden pohjalta palvelujärjestelmää vahvemmin monimuotoistuvan asiakaskunnan tarpeita vastaavaksi. Tämä edellyttää universalistisen palvelujärjestelmän kulttuurittomuuden kyseenalaistamista ja aitoon vuoropuheluun avautumista, jossa marginaaliin sijoitetut maahanmuuttajat otetaan mukaan dialogiin määrittelemään minkälaiseksi normaalipalveluiden normi tulevaisuudessa muodostuu.