Kemia-aiheiset videot YouTubessa
Hentula, Henniina (2020-07-17)
Kemia-aiheiset videot YouTubessa
Hentula, Henniina
(17.07.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020090969204
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020090969204
Tiivistelmä
YouTube-sivusto on yksi internetin suosituimmista sosiaalisen median kanavista niin Suomessa kuin maailmalla. Sen opetus- ja tiedeviestintäkäyttöä on kuitenkin tutkittu vielä varsin vähän. Tämän tutkimuksen päämääränä on ensisijaisesti selvittää, minkälaisia kemia-aiheisia videoita YouTubessa on ja mitä kemia-aiheisia videoita katsotaan. Tämän lisäksi pohditaan videoiden sukupuolittuneisuutta ja videoihin reagointia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kemia-aiheisia videoita (N = 907) yhteensä yhdeksältä soittolistalta. Videoista kirjattiin ylös perustiedot, kuten julkaisupäivämäärä, näyttökerrat, kommenttien, tykkäysten ja alapeukkujen (engl. dislikes) määrät, sekä videon kesto. Kustakin videosta tunnistettiin myös videon aihepiiri. Videot ryhmiteltiin kuuteen pääkategoriaan aihepiirin mukaan. Kategorioinnissa käytettiin induktiivista sisältöanalyysiä. Pääkategorioiksi muotoutuivat orgaaninen kemia, fysikaalinen kemia, sähkökemia, reaktiokinetiikka, kemian perusteet sekä muut. Kategorioiden lisäksi videosta kirjattiin ylös videon juontajan sukupuoli ja videossa mainittujen henkilöiden sukupuoli ja tieteellinen tausta. Videoita tarkasteltiin kahdesti. Tarkastelujen välillä oli aikaa noin vuosi. Uudelleentarkastelulla pyrittiin pienentämään videoiden latauspäivämäärän vaikutusta tuloksiin ja lisäämään näin saatujen tulosten luotettavuutta. Aineistoa tarkasteltiin tilastollisesti tunnuslukujen avulla, sekä yksi- ja kaksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA) ja Post Hoc -testillä (Bonferroni).
Suurin osa videoista oli kategorioista kemian perusteet, fysikaalinen kemia ja reaktiokinetiikka. Näitä kategorioita katsottiin myös eniten. Videoiden määrään suhteutettuna näyttökerroissa ei kuitenkaan ollut kategorioittain tilastollisesti merkittäviä eroja. Soittolistojen välillä kategorioiden väliset suhteet voivat kuitenkin vaihdella paljonkin. Yleisesti kemia-aiheiset videot olivat tykättyjä. Tykkäyksien osuus tykkäyksistä ja alapeukuista on kaikille soittolistoille vähintään 95 %.
Naisten osuus videoiden juontajissa oli vain 21 % ja naisten osuus videoissa mainituista henkilöistä oli vain 16 %. Lisäksi juontajan sukupuoli näyttää vaikuttavan videoiden alapeukkujen ja kommenttien määrään. Naisten asemaa tiedeviestijöinä tulisi siis vahvistaa entisestään.
YouTuben tutkiminen tiedeviestinnän kanavana on laaja aihealue, joten tutkimusta pystytään laajentamaan hyvin moneen eri suuntaan. Mielenkiintoista olisi esimerkiksi tutkia tarkemmin huumorin käyttöä videoissa. Myös suomalaisten nuorten kokemukset kemia-aiheisista opetusvideoista voisi olla kiinnostava tulevaisuuden tutkimuskohde.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kemia-aiheisia videoita (N = 907) yhteensä yhdeksältä soittolistalta. Videoista kirjattiin ylös perustiedot, kuten julkaisupäivämäärä, näyttökerrat, kommenttien, tykkäysten ja alapeukkujen (engl. dislikes) määrät, sekä videon kesto. Kustakin videosta tunnistettiin myös videon aihepiiri. Videot ryhmiteltiin kuuteen pääkategoriaan aihepiirin mukaan. Kategorioinnissa käytettiin induktiivista sisältöanalyysiä. Pääkategorioiksi muotoutuivat orgaaninen kemia, fysikaalinen kemia, sähkökemia, reaktiokinetiikka, kemian perusteet sekä muut. Kategorioiden lisäksi videosta kirjattiin ylös videon juontajan sukupuoli ja videossa mainittujen henkilöiden sukupuoli ja tieteellinen tausta. Videoita tarkasteltiin kahdesti. Tarkastelujen välillä oli aikaa noin vuosi. Uudelleentarkastelulla pyrittiin pienentämään videoiden latauspäivämäärän vaikutusta tuloksiin ja lisäämään näin saatujen tulosten luotettavuutta. Aineistoa tarkasteltiin tilastollisesti tunnuslukujen avulla, sekä yksi- ja kaksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA) ja Post Hoc -testillä (Bonferroni).
Suurin osa videoista oli kategorioista kemian perusteet, fysikaalinen kemia ja reaktiokinetiikka. Näitä kategorioita katsottiin myös eniten. Videoiden määrään suhteutettuna näyttökerroissa ei kuitenkaan ollut kategorioittain tilastollisesti merkittäviä eroja. Soittolistojen välillä kategorioiden väliset suhteet voivat kuitenkin vaihdella paljonkin. Yleisesti kemia-aiheiset videot olivat tykättyjä. Tykkäyksien osuus tykkäyksistä ja alapeukuista on kaikille soittolistoille vähintään 95 %.
Naisten osuus videoiden juontajissa oli vain 21 % ja naisten osuus videoissa mainituista henkilöistä oli vain 16 %. Lisäksi juontajan sukupuoli näyttää vaikuttavan videoiden alapeukkujen ja kommenttien määrään. Naisten asemaa tiedeviestijöinä tulisi siis vahvistaa entisestään.
YouTuben tutkiminen tiedeviestinnän kanavana on laaja aihealue, joten tutkimusta pystytään laajentamaan hyvin moneen eri suuntaan. Mielenkiintoista olisi esimerkiksi tutkia tarkemmin huumorin käyttöä videoissa. Myös suomalaisten nuorten kokemukset kemia-aiheisista opetusvideoista voisi olla kiinnostava tulevaisuuden tutkimuskohde.