Muuttoliikkeen hallinta monitasoisessa järjestelmässä − : Kyproksen kasvaneet virrat

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan Kyproksen epäjohdonmukaisena näyttäytyvää kasvaneen muuttoliikkeen hallintaa Kyproksen tasavallan, Euroopan unionin ja YK:n pakolaisjärjestön välisen yhteistyön näkökulmasta. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa eklektinen teoreettinen viitekehys, jonka puitteissa monitasohallinnan teorian, agendan määrittelyn ja politiikan kehystämisen käsitteiden kautta tarkastellaan, miten agendan määrittelyn tasokohtainen dynamiikka vaikuttaa muuttoliikkeen kehyksiin eri hallinnantasoilla. Tarkoituksena on selvittää, johtavatko eri tasojen muuttoliikkeen hallintaa määrittävät kehykset politiikkalinjojen lähentymiseen vai ovatko eri tasoilla tapahtuvat hallintapyrkimykset ennemmin hajautuneita ja tasojen välinen yhteistyö irtikytkeytynyttä. Analyysissä tarkastellaan Kyproksen tasavallan ja EU:n korkean profiilin poliitikkojen julkilausumia sekä YK:n pakolaisjärjestön Kyproksen organisaation julkaisuja muuttoliikkeestä. Aineistossa ilmenevät kehykset määritellään kehysanalyyttisin keinoin ja dominoivat kehykset täsmennetään laskemalla eri kehystämisen keinojen suhteellinen läsnäolo. Analyysi paljastaa kolme dominoivaa kehystä: Euroopan yhteisen haasteen kehyksen sekä keskenään ristiriitaiset laittomien järjestelmän hyväksikäyttäjien ja ihmisoikeuksien kriisin kehykset. Analyysi osoittaa, että muuttoliike on määritelty ristiriitaisesti muuttoliikkeen hallinnassa aktivoituneilla eri hallinnantasoilla. Erityisesti Kyproksen tasavallan kehystäminen poikkeaa selkeästi EU:n ja YK:n pakolaisjärjestön kehyksistä, sillä laittomien järjestelmän hyväksikäyttäjien kehys on voimakkaasti läsnä ainoastaan Kyproksen valtiollisella tasolla. YK:n pakolaisjärjestö vaikuttaa harjoittavan ihmisoikeuksien kriisin kehyksen kautta eräänlaista vastakehystämistä tälle Kyproksen valtiollisen tason kehykselle. Myös eri kehysten yhteydessä esitetyt politiikkalinjat eroavat selkeästi toisistaan. Johtopäätöksissä verrataan empiirisiä havaintoja monitasoisen hallintaympäristön järjestäytymisen muotoihin. Loppupäätelmänä todetaan, että muuttoliikkeen tasokohtaisissa kehyksissä on eroja ja kehykset johtavat valittujen politiikkalinjojen hajautumiseen, mikä ilmentää yhteistyön irtikytkeytyneisyyttä. Kehysten tasokohtaisuuden tiedostaminen ja yhteinen muuttoliikkeen määritteleminen olisivat hyvä lähtökohta toimivammalle yhteistyölle. Yhteistyön sujuvoittaminen on kuitenkin hankala tehtävä, sillä erityiset tasokohtaiset tekijät, kuten Kyproksen kriisi, vaikuttavat kehysten taustalla.