Lastensuojelun johtaminen julkisessa keskustelussa : "Nykyiset taloudelliset resurssit riittäisivät varsin hyvin laadukkaan lastensuojelun järjestämiseen"
Fagerholm, Jenna (2020-06-23)
Lastensuojelun johtaminen julkisessa keskustelussa : "Nykyiset taloudelliset resurssit riittäisivät varsin hyvin laadukkaan lastensuojelun järjestämiseen"
Fagerholm, Jenna
(23.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020090969136
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020090969136
Tiivistelmä
Lastensuojelu on 2020-luvulle tultaessa kriisissä ja suurien muutospaineiden alla. Lastensuojelun
sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on suurta, työpahoinvointi yleistä ja asiakasmäärät pahimmillaan
yli puolet suositeltua suurempia. Nykypäivän julkista keskustelua hallitsee erilaiset tehokkuusvaatimukset
sekä asiakkaiden moninaistuvat tarpeet ja niihin vastaaminen. Lastensuojelun
koordinointi ja organisointi ontuu niin kuntatasolla kuin valtakunnallisestikin. Kunnat ovat pulassa
lastensuojelun menojen, reunaehtojen ja palveluiden laadukkuuden ja oikea-aikaisuuden
kanssa, ja valtakunnallisesti hyvää tutkittua tietoa ei kyetä valjastamaan osaksi laajempia toimintamalleja
ja yhtenäisiä rakenteita.
Lastensuojelutyö, sen tekijät ja ennen kaikkea sen asiakkaat ovat vaarassa, ellei palveluja pystytä
kehittämään nopeasti. Myös valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus
tulee muuttamaan palveluita radikaalisti. Tässä Pro gradu -tutkielmassani käsittelen johtamisen
vaikutusta lastensuojelun nykytilaan. Miten lastensuojelun johtajuus näyttäytyy Helsingin Sanomien
pääkirjoituksissa? Millaisia johtajuuden viitekehyksiä lastensuojelun johtamisesta on löydettävissä?
Toteutan tutkielmani ohjauksellisessa yhteistyössä Varsinais-Suomen sosiaalialan
osaamiskeskus Oy Vasso Ab:n kanssa. Tutkimus on temaattinen sisällönanalyysi, jossa STM:n
selonteot ja raportit toimivat perustana viidelle johtajuuden viitekehykselle. Viitekehykset ovat
talouden johtaminen, tiedolla johtaminen, osaamisen ja henkilöstön johtaminen, monialainen ja
monialaisuuden johtaminen sekä asiakasprosessien johtaminen. Analyysin aineistona toimivat
Helsingin Sanomien lastensuojelua käsittelevät pääkirjoitukset.
Lastensuojelusta puhutaan pääasiassa ongelmakeskeisesti, ja ratkaisuja ongelmiin esitetään harvoin.
Julkisessa kirjoittelussa painottuu talouden johtaminen, joka peräänkuuluttaa resurssien uudelleenmitoitusta
sekä -organisointia. Johtajuus paikantuu kuntatasolle – kunnalla nähdään olevan
mahdollisuuksia muuttaa asiatiloja, mutta toisaalta myös suuri vastuu nykyisistä ongelmista.
Pääkirjoituksissa ääneen pääsivät lähinnä sosiaalityön ulkopuoliset asiantuntijat.
Julkisessa keskustelussa lastensuojelua eivät johda sosiaalityöntekijät tai heidän esimiehensä,
vaan kuntataloudesta päättävät tahot. Suurin tarve lastensuojelussa on talouden tasapainottaminen
ja talousosaamisen lisääminen. Substanssiosaaminen ei näyttäydy pro gradu -työssä merkittävänä
tekijänä lastensuojelun johtamisessa tai sen kehittämisessä.
sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on suurta, työpahoinvointi yleistä ja asiakasmäärät pahimmillaan
yli puolet suositeltua suurempia. Nykypäivän julkista keskustelua hallitsee erilaiset tehokkuusvaatimukset
sekä asiakkaiden moninaistuvat tarpeet ja niihin vastaaminen. Lastensuojelun
koordinointi ja organisointi ontuu niin kuntatasolla kuin valtakunnallisestikin. Kunnat ovat pulassa
lastensuojelun menojen, reunaehtojen ja palveluiden laadukkuuden ja oikea-aikaisuuden
kanssa, ja valtakunnallisesti hyvää tutkittua tietoa ei kyetä valjastamaan osaksi laajempia toimintamalleja
ja yhtenäisiä rakenteita.
Lastensuojelutyö, sen tekijät ja ennen kaikkea sen asiakkaat ovat vaarassa, ellei palveluja pystytä
kehittämään nopeasti. Myös valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus
tulee muuttamaan palveluita radikaalisti. Tässä Pro gradu -tutkielmassani käsittelen johtamisen
vaikutusta lastensuojelun nykytilaan. Miten lastensuojelun johtajuus näyttäytyy Helsingin Sanomien
pääkirjoituksissa? Millaisia johtajuuden viitekehyksiä lastensuojelun johtamisesta on löydettävissä?
Toteutan tutkielmani ohjauksellisessa yhteistyössä Varsinais-Suomen sosiaalialan
osaamiskeskus Oy Vasso Ab:n kanssa. Tutkimus on temaattinen sisällönanalyysi, jossa STM:n
selonteot ja raportit toimivat perustana viidelle johtajuuden viitekehykselle. Viitekehykset ovat
talouden johtaminen, tiedolla johtaminen, osaamisen ja henkilöstön johtaminen, monialainen ja
monialaisuuden johtaminen sekä asiakasprosessien johtaminen. Analyysin aineistona toimivat
Helsingin Sanomien lastensuojelua käsittelevät pääkirjoitukset.
Lastensuojelusta puhutaan pääasiassa ongelmakeskeisesti, ja ratkaisuja ongelmiin esitetään harvoin.
Julkisessa kirjoittelussa painottuu talouden johtaminen, joka peräänkuuluttaa resurssien uudelleenmitoitusta
sekä -organisointia. Johtajuus paikantuu kuntatasolle – kunnalla nähdään olevan
mahdollisuuksia muuttaa asiatiloja, mutta toisaalta myös suuri vastuu nykyisistä ongelmista.
Pääkirjoituksissa ääneen pääsivät lähinnä sosiaalityön ulkopuoliset asiantuntijat.
Julkisessa keskustelussa lastensuojelua eivät johda sosiaalityöntekijät tai heidän esimiehensä,
vaan kuntataloudesta päättävät tahot. Suurin tarve lastensuojelussa on talouden tasapainottaminen
ja talousosaamisen lisääminen. Substanssiosaaminen ei näyttäydy pro gradu -työssä merkittävänä
tekijänä lastensuojelun johtamisessa tai sen kehittämisessä.