Atsakruunujen bisykliset metallikompleksit ja niiden sovellutukset
Sevon, Ilkka (2020-08-06)
Atsakruunujen bisykliset metallikompleksit ja niiden sovellutukset
Sevon, Ilkka
(06.08.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091669672
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091669672
Tiivistelmä
Atsakruunujen bisyklisten metallikompleksien parissa tehdään nykyään mielenkiintoista tutkimusta ja niillä on suuri potentiaali tulla hyödynnetyksi esimerkiksi biolääketieteellisissä sovellutuksissa. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että monilla näillä komplekseilla on merkittäviä katalyyttisiä ominaisuuksia biologisissa prosesseissa. Ne voivat toimia esimerkiksi keinotekoisina esteraaseina, fosfodiesteraaseina ja peptidaaseina. Niitä voidaan käyttää myös molekyylikytkiminä ja -sensoreina sekä mahdollisesti lääkeaineiden tai geneettisen materiaalin vektoreina. Tässä tutkielmassa paneudutaan eritoten bisyklisiin metallikomplekseihin. Kahden metalli-ionin on havaittu vaikuttavan komplekseissa synergisesti. Tällöin myös näiden molekyylien katalyyttiset potentiaalit ovat merkittävästi suurempia, kuin yksittäisten metalli-ionien vaikutuksesta voisi päätellä. Molemmat metalli-ionit osallistuvat esimerkiksi hydrolyyttisissä reaktioissa sekä molekyylien tunnistamiseen, että niiden pilkkomiseen.
Tutkielman kirjallisessa osassa käsitellään erilaisia atsakruunutyyppejä ja niiden synteesejä sekä lopuksi esitellään niistä tehtyä tutkimusta ja mahdollisia sovellutuksia. Pääpaino on annettu biolääketieteellisille sovellutuksille, vaikka atsakruunukomplekseilla saattaa olla tulevaisuudessa käyttöä myös esimerkiksi nanokoneina tai älypolymeereinä. Tutkielman kokeellisessa osassa yritettiin valmistaa kolme atsakruunutähdettä sisältävä haaroittunut molekyyli, jolla olisi mahdollisesti ollut fosfodiesterisidoksia pilkkovia katalyyttisiä ominaisuuksia mutta synteesi osoittautui hankalaksi, joten kokeellisessa osuudessa tyydyttiin valmistamaan vain itse atsakruunutähde.
Tutkielman kirjallisessa osassa käsitellään erilaisia atsakruunutyyppejä ja niiden synteesejä sekä lopuksi esitellään niistä tehtyä tutkimusta ja mahdollisia sovellutuksia. Pääpaino on annettu biolääketieteellisille sovellutuksille, vaikka atsakruunukomplekseilla saattaa olla tulevaisuudessa käyttöä myös esimerkiksi nanokoneina tai älypolymeereinä. Tutkielman kokeellisessa osassa yritettiin valmistaa kolme atsakruunutähdettä sisältävä haaroittunut molekyyli, jolla olisi mahdollisesti ollut fosfodiesterisidoksia pilkkovia katalyyttisiä ominaisuuksia mutta synteesi osoittautui hankalaksi, joten kokeellisessa osuudessa tyydyttiin valmistamaan vain itse atsakruunutähde.