Digitaalinen transformaatio huonekaluverkkoliiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden ajurina : Case: 3D-tuotekonfiguraattori
Salminen, Lasse (2020-08-03)
Digitaalinen transformaatio huonekaluverkkoliiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden ajurina : Case: 3D-tuotekonfiguraattori
(03.08.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091669935
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091669935
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään teoreettisessa viitekehyksessä digitaalisen transformaation vaikutusta kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokseen, kuvataan digitaalisen asiakaskokemuksen kehittämisen kautta tapahtuvaa liiketoiminnan kasvua ja kannattavuuden parantumista sekä esitellään transformaation taustalla vaikuttavia ajureita. Tutkimuksessa pohditaan erilaisten taloudelliseen informaatioon perustuvien arviointimenetelmien soveltuvuutta aineettoman kehitysinvestoinnin arviointiin, sekä tarkastellaan hankkeeseen liittyvän riskin ja epävarmuustekijöiden analysointivaihtoehtoja.
Tutkimuksen empiriassa arvioidaan 3D-tuotekonfiguraattoriin tehtävän aineettoman kehitysinvestoinnin vaikutusta huonekaluverkkomyynnin kasvuun ja kannattavuuteen, sekä pohditaan investointihankkeen taloudelliseen informaatioon perustuvien arviointimenetelmien soveltuvuutta suunnitellun aineettoman teknologiainvestoinnin kannattavuuden määrittämiseen. 3D-tuotekonfiguraattorin vaikutusta verkkomyynnin kasvuun ja kannattavuuteen selvitettiin strukturoituun verkkokyselyyn pohjautuvan kvantitatiivisen tutkimuksen avulla, kun taas arviointimenetelmien soveltuvuuden arviointi perustui teoreettiseen kirjallisuuteen, aikaisempiin tutkimuksiin sekä case-investointihankkeen erityispiirteisiin.
Tulosten perusteella verkkokaupan 3D-tuotekonfiguraattorilla todettiin olevan positiivinen vaikutus huonekaluverkkomyynnin kasvuun ja kannattavuuteen. Case-hankkeen luotettavaa kannattavuuden arviointia yhden ja ainoan arviointimenetelmän avulla ei ollut tutkimuksen perusteella mahdollista toteuttaa. Ratkaisumalliksi ehdotettiin eri arviointimenetelmien soveltuvimmista ominaisuuksista muodostettua arvioinnin viitekehystä, hybridimallia. Hybridimallin vahvuudeksi kuvattiin hankkeen ominaispiirteiden perusteella validoitava arviointiviitekehys, jonka avulla hankkeen arvonmäärittäinen oli ymmärrettävää ja tarkoituksenmukaista.
Hybridimalliin perustuvan ajatusmaailman hyödyntäminen muissakin digitaalisen transformaation kehityshankkeiden kannattavuuden arvioinnissa nähtiin perustelluksi, sillä modernin teknologian hyödyntämiseen nojaavat investointihankkeet sisältävät usein samoja aineettoman t&k-luonteisen investoinnin ominaispiirteitä kuin tutkimuksen case-hanke.
Tutkimuksen empiriassa arvioidaan 3D-tuotekonfiguraattoriin tehtävän aineettoman kehitysinvestoinnin vaikutusta huonekaluverkkomyynnin kasvuun ja kannattavuuteen, sekä pohditaan investointihankkeen taloudelliseen informaatioon perustuvien arviointimenetelmien soveltuvuutta suunnitellun aineettoman teknologiainvestoinnin kannattavuuden määrittämiseen. 3D-tuotekonfiguraattorin vaikutusta verkkomyynnin kasvuun ja kannattavuuteen selvitettiin strukturoituun verkkokyselyyn pohjautuvan kvantitatiivisen tutkimuksen avulla, kun taas arviointimenetelmien soveltuvuuden arviointi perustui teoreettiseen kirjallisuuteen, aikaisempiin tutkimuksiin sekä case-investointihankkeen erityispiirteisiin.
Tulosten perusteella verkkokaupan 3D-tuotekonfiguraattorilla todettiin olevan positiivinen vaikutus huonekaluverkkomyynnin kasvuun ja kannattavuuteen. Case-hankkeen luotettavaa kannattavuuden arviointia yhden ja ainoan arviointimenetelmän avulla ei ollut tutkimuksen perusteella mahdollista toteuttaa. Ratkaisumalliksi ehdotettiin eri arviointimenetelmien soveltuvimmista ominaisuuksista muodostettua arvioinnin viitekehystä, hybridimallia. Hybridimallin vahvuudeksi kuvattiin hankkeen ominaispiirteiden perusteella validoitava arviointiviitekehys, jonka avulla hankkeen arvonmäärittäinen oli ymmärrettävää ja tarkoituksenmukaista.
Hybridimalliin perustuvan ajatusmaailman hyödyntäminen muissakin digitaalisen transformaation kehityshankkeiden kannattavuuden arvioinnissa nähtiin perustelluksi, sillä modernin teknologian hyödyntämiseen nojaavat investointihankkeet sisältävät usein samoja aineettoman t&k-luonteisen investoinnin ominaispiirteitä kuin tutkimuksen case-hanke.