Virtual reality relaxation to decrease dental anxiety: immediate effect randomized clinical trial
Lähteenoja, Tuomas (2020-07-09)
Virtual reality relaxation to decrease dental anxiety: immediate effect randomized clinical trial
(09.07.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091769949
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091769949
Tiivistelmä
Approximately one-third of Finnish adults are afraid of dental care. The prevalence of dental fear has remained somewhat the same for the past 10 years. It leads to avoidance of dental care which can worsen tooth decay and illnesses related to mouth. Prophylactic dental care would be important to avoid larger operations.
In this study the aim was to see if virtual reality could be used to decrease pre-operative dental fear with over 18-year-old patients that can speak Finnish language. The level of dental fear was evaluated with MDAS-form (Modified Anxiety Scale) before and after the study. The participants were randomly divided into two groups – the first group, Virtual Reality Relaxation (VRR), got virtual reality goggles and the participants were able to choose a video to play. The videos were 1-3.5 minutes long and featured different themes. The second group, Treatment As Usual (TAU), sat down without virtual reality goggles for 3 minutes. Total and secondary gender specific mixed-effects linear regression models were completed for the post-test dental anxiety (MDAS total score) and its two factors (Anticipatory and Treatment-related dental anxiety) adjusted for the baseline (pre-test) MDAS total and factor scores and age taking into the account the effect of blocking.
Total and anticipatory dental anxiety decreased more in VRR compared to TAU groups. In females dental anxiety decreased more in VRR compared to TAU group for total MDAS score and treatment-related dental anxiety. Anticipatory dental anxiety decreased more in VRR compared to TAU group both in males and females.
In conclusion, short application of VRR is both feasible and effective to reduce preoperative dental anxiety in public dental care settings. Noin joka kolmas suomalaisista aikuisista pelkää jonkin verran hammashoitoa, naiset useammin kuin miehet. Hammashoitopelon yleisyys on pysynyt melko samana viimeisen 10 vuoden aikana suomalaisilla aikuisilla. Pelko voi johtaa hammashoidon välttämiseen, mikä voi pahentaa suun ja hampaiston sairauksia, joita muuten voisi mahdollisesti ennaltaehkäistä. Ennalta ehkäisevä hammashoito olisi tärkeää, jotta vältettäisiin suurempien toimenpiteiden tarve.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voiko virtuaalitodellisuutta käyttää hammashoitopelon vähentämiseen ennen toimenpiteiden suorittamista. Siihen haettiin suomen kieltä osaavia yli 18-vuotiaita potilaita. Pelkoa arvioitiin MDAS-kaavakkeella (Modified Dental Anxiety Scale) ennen ja jälkeen tutkimusta. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen eri ryhmään, jossa ensimmäisen ryhmän osallistujat saivat virtuaalitodellisuuslasit sekä kuulokkeet, joilla toistettiin 1-3.5 minuutin mittainen video, jonka teeman sai itse valita. Toisen ryhmän eli verrokkiryhmän osallistujat istuivat paikallaan 3 minuutin ajan ilman virtuaalitodellisuuslaseja ja kuulokkeita. Testin jälkeiselle hammashoitopelolle ja sen kahdelle tekijälle (ennakoiva ja hoitotoimenpiteisiin liittyvä hammashoitopelko) suoritettiin lineaariregressiivinen sekamallinnus kokonaistulokselle ja toissijaisesti sukupuoli huomioiden.
Verrokkiryhmään nähden koeryhmässä todettiin MDAS-summassa 0.75 pisteen alentuma hammashoitopelon suhteen ja ennakoiva hammashoitopelko väheni 0.43 pistettä. Naisilla hammashoitopelko väheni yli 1 pistettä, miehillä ei huomattu tilastollisesti merkitsevää eroa. Ennakoiva hammashoitopelko väheni naisilla 0.5 pistettä ja miehillä 0.2 pistettä. Hoitotoimenpiteisiin liittyvä pelko väheni ainoastaan naisilla yli 0.5 pisteen verran.
Lyhyt preoperatiivinen virtuaalirentoutus vähensi toimenpiteisiin liittyvää ja ennakoivaa pelkoa sekä yleistä hammashoitopelon tunnetta. On mahdollista, että huomion vieminen muualle tutkimuksen ajaksi vähensi pelon tunnetta, mutta tulokset osoittavat, että virtuaalitodellisuusrentoutusta voi olla apuna hammashoitopelon vähentämiseen preoperatiivisesti ja sitä kannattaa tutkia lisää.
In this study the aim was to see if virtual reality could be used to decrease pre-operative dental fear with over 18-year-old patients that can speak Finnish language. The level of dental fear was evaluated with MDAS-form (Modified Anxiety Scale) before and after the study. The participants were randomly divided into two groups – the first group, Virtual Reality Relaxation (VRR), got virtual reality goggles and the participants were able to choose a video to play. The videos were 1-3.5 minutes long and featured different themes. The second group, Treatment As Usual (TAU), sat down without virtual reality goggles for 3 minutes. Total and secondary gender specific mixed-effects linear regression models were completed for the post-test dental anxiety (MDAS total score) and its two factors (Anticipatory and Treatment-related dental anxiety) adjusted for the baseline (pre-test) MDAS total and factor scores and age taking into the account the effect of blocking.
Total and anticipatory dental anxiety decreased more in VRR compared to TAU groups. In females dental anxiety decreased more in VRR compared to TAU group for total MDAS score and treatment-related dental anxiety. Anticipatory dental anxiety decreased more in VRR compared to TAU group both in males and females.
In conclusion, short application of VRR is both feasible and effective to reduce preoperative dental anxiety in public dental care settings.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voiko virtuaalitodellisuutta käyttää hammashoitopelon vähentämiseen ennen toimenpiteiden suorittamista. Siihen haettiin suomen kieltä osaavia yli 18-vuotiaita potilaita. Pelkoa arvioitiin MDAS-kaavakkeella (Modified Dental Anxiety Scale) ennen ja jälkeen tutkimusta. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen eri ryhmään, jossa ensimmäisen ryhmän osallistujat saivat virtuaalitodellisuuslasit sekä kuulokkeet, joilla toistettiin 1-3.5 minuutin mittainen video, jonka teeman sai itse valita. Toisen ryhmän eli verrokkiryhmän osallistujat istuivat paikallaan 3 minuutin ajan ilman virtuaalitodellisuuslaseja ja kuulokkeita. Testin jälkeiselle hammashoitopelolle ja sen kahdelle tekijälle (ennakoiva ja hoitotoimenpiteisiin liittyvä hammashoitopelko) suoritettiin lineaariregressiivinen sekamallinnus kokonaistulokselle ja toissijaisesti sukupuoli huomioiden.
Verrokkiryhmään nähden koeryhmässä todettiin MDAS-summassa 0.75 pisteen alentuma hammashoitopelon suhteen ja ennakoiva hammashoitopelko väheni 0.43 pistettä. Naisilla hammashoitopelko väheni yli 1 pistettä, miehillä ei huomattu tilastollisesti merkitsevää eroa. Ennakoiva hammashoitopelko väheni naisilla 0.5 pistettä ja miehillä 0.2 pistettä. Hoitotoimenpiteisiin liittyvä pelko väheni ainoastaan naisilla yli 0.5 pisteen verran.
Lyhyt preoperatiivinen virtuaalirentoutus vähensi toimenpiteisiin liittyvää ja ennakoivaa pelkoa sekä yleistä hammashoitopelon tunnetta. On mahdollista, että huomion vieminen muualle tutkimuksen ajaksi vähensi pelon tunnetta, mutta tulokset osoittavat, että virtuaalitodellisuusrentoutusta voi olla apuna hammashoitopelon vähentämiseen preoperatiivisesti ja sitä kannattaa tutkia lisää.