Väliyhteisölainsäädännön viimeisimmät muutokset : Sääntelyn kehitysvaiheiden ja käytännön vaikutusten arviointia

Abstract

Tutkielman aiheena on uudistetun kansallisen väliyhteisölain sekä siihen johtaneiden kansainvälisten yhteistyöhankkeiden että Euroopan Unionin lainsäädännön kehitysvaiheiden ja käytännön vaikutusten arviointi. Väliyhteisösääntelyyn liittyvä merkittävin kansainvälinen yhteistyöhanke on eittämättä OECD:n BEPS-hanke, jossa väliyhteisöjä koskeva sääntely on sisällytetty toimenpidehankkeeseen kolme. Euroopan Unionin vuonna 2016 vahvistama veronkiertodirektiivi on saanut huomattavia vaikutteita mainitusta BEPS-hankkeesta. Veronkiertodirektiivi edellyttää EU:n jäsenvaltioita implementoimaan muun muassa väliyhteisöjä koskevat säännökset kansallisiin lakeihin ja uudistettua kansallista väliyhteisölakia sovellettiin Suomessa ensimmäisen kerran verovuonna 2019. Lainvalmisteluvaiheessa arvioitiin myös yleisen veronkiertämissäännöksen uudistamistarpeita, mutta laajempi veron kiertämiseen liittyvä problematiikka on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Tutkimuksessa pyrin kattavasti avaamaan kansallisen väliyhteisölain kehitysvaiheita nykyiseen pisteeseen sekä arvioimaan sääntelyn nykytilan onnistuneisuutta veropoliittisesta näkökulmasta. Sääntelylle asetettuja tavoitteita peilataan sekä kansallisiin että kansainvälisiin väliyhteisösääntelylle asetettuihin tavoitteisiin. Näitä ovat muun muassa aggressiivisen verosuunnittelun ja veron kiertämisen ehkäisy sekä yhteisöveropohjan turvaaminen. Tämän lisäksi hahmottelen ja jäsentelen uudistuksen käytännön vaikutuksia verovelvollisten käytössä olevien verosuunnittelukeinojen näkökulmasta. Suomessa päädyttyä sääntelymallia verrataan EU-tasolla muiden jäsenvaltioiden implementoimiin malleihin. Keskeinen loppupäätelmäni onkin, että tuorein lakimuutos kaventaa väliyhteisösääntelyn verovelvollisille tarjoamien poikkeuksien soveltamisalaa ja kasvattaa sen soveltumispiiriä. Lisäksi, sääntelyä tulisi pyrkiä kehittämään yksinkertaisempaan ja ymmärrettävämpään muotoon.

Tutkimuksen kannalta on oleellista avata aiemmin vallinnutta oikeustilaa sekä kansainvälisen sääntelykehikon muodostumista varsin kattavasti. Merkityksellistä sääntelyä ja ohjeistusta tutkimuksen kannalta on veronkiertodirektiivissä, aiemmassa ja nyt voimassa olevassa kansallisessa väliyhteisölaissa sekä kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Koska uudistettu väliyhteisösääntely astui Suomessa voimaan vuoden 2019 alusta, ei aiheesta ole juurikaan kirjoitettua suomalaista oikeuskirjallisuutta. Tästä syystä erityisesti kirjallisuuslähteet keskittyvät avaamaan aiempaa oikeustilaa ja laajempaa viitekehystä. Lähteistössä on hyödynnetty myös kansainvälistä aineistoa.