Osakkeiden myyntiä varten hankittujen palvelujen arvonlisäveron vähennysoikeus
Kari, Katariina (2020-08-16)
Osakkeiden myyntiä varten hankittujen palvelujen arvonlisäveron vähennysoikeus
Kari, Katariina
(16.08.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091870106
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091870106
Tiivistelmä
Osakkeiden myynnin valmistelua ja toteuttamista varten yhtiö saattaa tarvita erilaisia arvonlisäverollisia asiantuntijapalveluita, kuten erilaisia oikeudellisia palveluita. Tutkielmassa selvitetään, mikä on vallitseva oikeustila koskien osakkeiden myyntiä varten hankittujen palvelujen arvonlisäveron vähennysoikeuden muodostumista. Oikeustilaa selvitetään tutkimalla erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntöä. Tutkielmassa arvioidaan lisäksi, miten EUT:n oikeuskäytäntöä on Suomessa tulkittu ja sovellettu. Tutkielmassa käytetään lainopillista tutkimusmetodia.
Lähtökohtaisesti palvelun ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeus muodostuu, kun kyseinen hankinta on suorassa ja välittömässä yhteydessä yhteen tai useampaan myöhempään arvonlisäverolliseen liiketoimeen. Osakkeiden myynti ei kuitenkaan ole koskaan arvonlisäverollinen liiketoimi, sillä se on aina joko arvonlisäverosta vapautettu tai jää arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle. Tästä huolimatta EUT on oikeuskäytännössään pitänyt osakkeiden myyntiä varten hankittujen palvelujen arvonlisäveroja tietyissä olosuhteissa vähennyskelpoisina. Vähennysoikeus voi nimittäin muodostua myös ainakin osittaisena, jos palvelun kulut ovat liiketoiminnan yleiskuluja.
EUT:n oikeuskäytännön mukaan osakkeiden myyntiin liittyvien palvelujen osalta voi olla ainakin osittainen arvonlisäveron vähennysoikeus, jos palvelut ovat verovelvollisen liiketoiminnan yleiskuluja, eli niillä on suora ja välitön yhteys verovelvollisen liiketoimintaan kokonaisuudessaan. Tutkielmassa todetaan osakkeiden myyntiin liittyvien palvelujen kustannusten voivan olla yleiskuluja, kun osakkeiden myynti objektiivisesti arvioituna on tehty liiketoiminnan tarkoituksiin. Jos osakkeiden myynti kuuluu arvonlisäveron soveltamisalaan, on arvonlisäveron vähennysoikeuden muodostumisen osalta lisäksi olennaista, että palveluiden kulut eivät sisälly osakkeiden myyntihintaan.
Tutkielmassa todetaan, että EUT:n aiheeseen liittyvään oikeuskäytäntöön sisältyy ongelmallista tulkinnanvaraisuutta, jonka poistamiseksi vaaditaan uutta oikeustilaa selkeyttävää oikeuskäytäntöä. EUT:n oikeuskäytännöstä johdettavien ratkaisuperiaatteiden avoimuus sekä oikeuskäytännön tulkinnanvaraisuus ovat johtaneet osakkeiden myyntiä varten hankittujen palvelujen arvonlisäveron vähennysoikeuden muodostumisen osalta epäyhtenäisyyteen Euroopan unionin jäsenvaltioiden verotus- ja oikeuskäytännöissä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kuitenkin uusimmissa tuomioissaan soveltanut ja tulkinnut EUT:n oikeuskäytäntöä niin tarkoituksenmukaisesti kuin EUT:n oikeuskäytännön tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen on ollut mahdollista. Sen sijaan epävarmuutta arvonlisäveron vähennysoikeuden osalta ovat Suomessa aiheuttaneet Verohallinnon KHO:n tuomioista tekemät liian yleistävät ja jopa virheelliset tulkinnat.
Lähtökohtaisesti palvelun ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeus muodostuu, kun kyseinen hankinta on suorassa ja välittömässä yhteydessä yhteen tai useampaan myöhempään arvonlisäverolliseen liiketoimeen. Osakkeiden myynti ei kuitenkaan ole koskaan arvonlisäverollinen liiketoimi, sillä se on aina joko arvonlisäverosta vapautettu tai jää arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle. Tästä huolimatta EUT on oikeuskäytännössään pitänyt osakkeiden myyntiä varten hankittujen palvelujen arvonlisäveroja tietyissä olosuhteissa vähennyskelpoisina. Vähennysoikeus voi nimittäin muodostua myös ainakin osittaisena, jos palvelun kulut ovat liiketoiminnan yleiskuluja.
EUT:n oikeuskäytännön mukaan osakkeiden myyntiin liittyvien palvelujen osalta voi olla ainakin osittainen arvonlisäveron vähennysoikeus, jos palvelut ovat verovelvollisen liiketoiminnan yleiskuluja, eli niillä on suora ja välitön yhteys verovelvollisen liiketoimintaan kokonaisuudessaan. Tutkielmassa todetaan osakkeiden myyntiin liittyvien palvelujen kustannusten voivan olla yleiskuluja, kun osakkeiden myynti objektiivisesti arvioituna on tehty liiketoiminnan tarkoituksiin. Jos osakkeiden myynti kuuluu arvonlisäveron soveltamisalaan, on arvonlisäveron vähennysoikeuden muodostumisen osalta lisäksi olennaista, että palveluiden kulut eivät sisälly osakkeiden myyntihintaan.
Tutkielmassa todetaan, että EUT:n aiheeseen liittyvään oikeuskäytäntöön sisältyy ongelmallista tulkinnanvaraisuutta, jonka poistamiseksi vaaditaan uutta oikeustilaa selkeyttävää oikeuskäytäntöä. EUT:n oikeuskäytännöstä johdettavien ratkaisuperiaatteiden avoimuus sekä oikeuskäytännön tulkinnanvaraisuus ovat johtaneet osakkeiden myyntiä varten hankittujen palvelujen arvonlisäveron vähennysoikeuden muodostumisen osalta epäyhtenäisyyteen Euroopan unionin jäsenvaltioiden verotus- ja oikeuskäytännöissä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kuitenkin uusimmissa tuomioissaan soveltanut ja tulkinnut EUT:n oikeuskäytäntöä niin tarkoituksenmukaisesti kuin EUT:n oikeuskäytännön tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen on ollut mahdollista. Sen sijaan epävarmuutta arvonlisäveron vähennysoikeuden osalta ovat Suomessa aiheuttaneet Verohallinnon KHO:n tuomioista tekemät liian yleistävät ja jopa virheelliset tulkinnat.