Mikä estää asiakkaan tavoitteellisen etenemisen institutionaalisella asumispolulla? – Asumissosiaalisen työn malli päihdehuollon tuetussa asumisessa Turussa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan pitkäaikaisasunnottomien institutionaalisia asumispolkuja Turun kaupungin päihdehuollon tukiasuntotoiminnassa asumissosiaalisen työn ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimusympäristönä on Turun kaupunki. Asunnottomuus on määrittynyt yhteiskunnassamme poistettavaksi ongelmaksi. Päihdehuollon tukiasuntotoiminnan tavoitteena on asunnottomuuden vähentäminen sekä asunnottomuuden uusiutumisen ennaltaehkäiseminen. Päihdehuollon asumispalveluissa on Turussa ollut käytössä asumisen porrasmalli, jonka rinnalle on noussut asunto ensin - periaatteen mukaista asuttamista. Tutkimustehtävänä on selvittää, minkälaiset yksilölliset, yhteisölliset ja rakenteelliset tekijät vaikuttavat siihen, että pitkäaikaisasunnoton ei etene institutionaalisella asumispolulla organisaation tavoitepolun mukaisesti. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tieteenfilosofinen lähtökohta on sosiaalisessa konstruktionismissa. Tutkielma paikantuu marginalisaatio- sekä asunnottomuustutkimukseen. Käsitteellisenä viitekehyksenä toimii asumispolkututkimus. Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa Turun kaupungin päihdehuollon tukiasuntotoiminnassa työskentelevää asumissosiaalisen työn ammattilaista. Asumissosiaalisen työn ammattilaisten kokemustietoa jäsennetään tutkielmassa sisällönanalyysin avulla. Tutkielmassa on sekä tapaus- että käytäntötutkimuksen piirteitä. Institutionaalisilla asumispoluilla tapahtuu siirtymiä, jolloin asumismuoto muuttuu tai ammattilaiset arvioivat asiakkaan palvelutarvetta. Organisaation tavoitepolku ei toteudu, kun pitkäaikaisasunnotonta ei valita päihdehuollon tukiasuntoon, asiakkaan asuminen tukiasunnossa päätetään tai asuminen päihdehuollon tukiasunnossa pitkittyy, vaikka tuen tarvetta ei enää ole. Tekijät, jotka saattavat aiheuttaa pitkäaikaisasunnottomuuden pitkittymisen tai uusiutumisen ovat asiakkaan suhtautuminen tarjottuun tukeen, vuokrarästit, häiriöt ja asunnon hoidon laiminlyöminen, hoitamaton päihde- ja mielenterveysongelma, puutteet itsestä ja ympäristöstä huolehtimisessa sekä väkivaltaisuus ja rikollisuus. Teemat kuvaavat pitkäaikaisasunnottomuuden kehämäisyyttä ja edestakaista liikettä institutionaalisella asumispolulla. Kun asiakas ei itsenäisty tukiasunnosta ja integroidu yhteiskuntaan, vaikkei tuen tarvetta ole, nousivat esiin teemat tukiasunto kotina ja sosiaaliset suhteet, vuokrarästit, häiriöt ja luottotietojen menetys sekä pitkäaikainen tuen tarve. Asiakaskunnan muuttuessa, tulisi päihdehuollon asumispalveluja tulisi kehittää joustavammiksi ja paremmin asiakkaiden yksilölliseen palvelutarpeeseen vastaaviksi. Institutionaalisella asumispolulla muodostuviin esteisiin, putoamisiin ja umpikujiin tulisi palvelujärjestelmän sisällä löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja.