Infektiivinen endokardiitti hammaslääkärin näkökulmasta
Niemelä, Jenni (2020-08-26)
Infektiivinen endokardiitti hammaslääkärin näkökulmasta
(26.08.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020092375648
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020092375648
Tiivistelmä
Tämä syventävien opintojen työ käsittelee infektiivista endokardiittia, sen yhteyttä suun mikrobeihin ja sitä kautta myös hammaslääkärin työhön. Endokardiitti on sydämen sisäkalvon ja sydänläppien harvinainen infektio, jonka hoito on vaativaa ja seuraukset vakavia. Suuperäiset streptokokit ovat yksi yleisimmistä endokardiitin aiheuttajista. Työn tarkoituksena oli käydä läpi kirjallisuutta ja tutustua endokardiittiin yleisesti sekä selvittää suun mikrobien osuutta taudin etiologiassa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa pureuduttiin endokardiitin ennaltaehkäisyyn hammaslääkärin näkökulmasta.
Kirjallisuutta haettiin pääasiassa PubMed-tietokannasta. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tekemiseen käytettiin muun muassa Duodecimin Terveyskirjaston ja Suomen lääkärilehden artikkeleja sekä systemaattiseen tiedonhakuun perustuvia, kansainvälisiä endokardiitin ennaltaehkäisysuosituksia.
Tiedetään, että hammaslääkärien tekemät verekkäät toimenpiteet voivat altistaa suuperäisille etäinfektioille. Suusta verenkiertoon päässeet mikrobit ovat edelleen taustalla myös suuressa osassa endokardiittitapauksia. Läpikäydyn kirjallisuuden perusteella vaikuttaisi siltä, että päivittäisten toimintojen aikaansaama, toistuva bakteerialtistus voisi olla yksittäisiä suun toimenpiteitä todennäköisempi endokardiitin lähde. Lisäksi on havaittu, että huono suuhygienia ja suun tulehdukset lisäävät bakteerikuormitusta.
Endokardiitin vakavan luonteen vuoksi riskipotilaat tulee tunnistaa ja infektion ennaltaehkäisyyn panostaa. Ennen invasiivista toimenpidettä annettu antibioottiprofylaksia on ollut pitkään keskeinen keino ehkäistä endokardiittitapauksia. Antibioottien käyttöön liittyy kuitenkin myös riskejä eikä niiden teho ole sataprosenttinen. Uusimmat profylaksiasuositukset näyttäisivätkin painottavan entistä enemmän hyvän suuhygienian osuutta endokardiitin ehkäisyssä. Hammaslääkärin tulee tutustua voimassaoleviin ennaltaehkäisyohjeisiin, tunnistaa riskipotilaat sekä kannustaa heitä hyvään suunterveyteen.
Kirjallisuutta haettiin pääasiassa PubMed-tietokannasta. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tekemiseen käytettiin muun muassa Duodecimin Terveyskirjaston ja Suomen lääkärilehden artikkeleja sekä systemaattiseen tiedonhakuun perustuvia, kansainvälisiä endokardiitin ennaltaehkäisysuosituksia.
Tiedetään, että hammaslääkärien tekemät verekkäät toimenpiteet voivat altistaa suuperäisille etäinfektioille. Suusta verenkiertoon päässeet mikrobit ovat edelleen taustalla myös suuressa osassa endokardiittitapauksia. Läpikäydyn kirjallisuuden perusteella vaikuttaisi siltä, että päivittäisten toimintojen aikaansaama, toistuva bakteerialtistus voisi olla yksittäisiä suun toimenpiteitä todennäköisempi endokardiitin lähde. Lisäksi on havaittu, että huono suuhygienia ja suun tulehdukset lisäävät bakteerikuormitusta.
Endokardiitin vakavan luonteen vuoksi riskipotilaat tulee tunnistaa ja infektion ennaltaehkäisyyn panostaa. Ennen invasiivista toimenpidettä annettu antibioottiprofylaksia on ollut pitkään keskeinen keino ehkäistä endokardiittitapauksia. Antibioottien käyttöön liittyy kuitenkin myös riskejä eikä niiden teho ole sataprosenttinen. Uusimmat profylaksiasuositukset näyttäisivätkin painottavan entistä enemmän hyvän suuhygienian osuutta endokardiitin ehkäisyssä. Hammaslääkärin tulee tutustua voimassaoleviin ennaltaehkäisyohjeisiin, tunnistaa riskipotilaat sekä kannustaa heitä hyvään suunterveyteen.