Yksityisyyden paradoksin yksilön aikeisiin ja käytökseen vaikuttavat tekijät
Dahlström, Kristian (2020-06-17)
Yksityisyyden paradoksin yksilön aikeisiin ja käytökseen vaikuttavat tekijät
Dahlström, Kristian
(17.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020092475699
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020092475699
Tiivistelmä
Digitalisaation myötä yksilöihin perustuva data on tuonut lukuisia uusia mahdollisuuksia organisaatioille. Datasta on muodostunut organisaatioille kriittinen menestystekijä, jonka avulla voidaan tehostaa liiketoimintaa ja saada kilpailuetua. Internetin laajenemisen myötä tiedonsiirron nopeus ja kustannukset ovat kokeneet rajuja muutoksia sekä tietoa on saatavilla poikkeuksellisen paljon ja helposti, niin yksilöille kuin organisaatioille. Kehityksellä on kuitenkin ollut myös vähemmän positiivisia vaikutuksia. Yksityisyyden suoja ja siihen liittyvät ongelmat ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Yksilöiden huolet ja pelot yksityisyyteen liittyen ovat olleet merkittävässä kasvussa, mutta tietoja luovutetaan siitä huolimatta valtavia määriä organisaatioiden käyttöön; yksilöiden yksityisyyteen liittyvissä aikeissa ja käyttäytymisessä esiintyy ristiriitaisuutta. Ilmiöstä käytetään nimitystä yksityisyyden paradoksi.
Yksityisyyden suojaan liittyvästä kehityksestä johtuen ja yksityisyyden paradoksin ollessa monimutkainen ja ajankohtainen ongelma, tässä tutkielmassa tarkastellaan yksityisyyden käsitettä ja sen kehitystä sekä paradoksin taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin teoreettisesta näkökulmasta käsiteanalyyttisena tutkimuksena.
Yksityisyys on kehittynyt fyysisestä koskemattomuudesta yksilön halukkuudeksi ylläpitää henkilökohtaisten tietojen kontrollia ja edelleen moniulotteiseksi käsitteeksi, jonka yksi olennaisimmista tasoista on tietojen yksityisyys. Yksityisyyden kehitys on seurannut läheisesti informaatioteknologian kehitystä ja tietojen yksityisyyteen liittyvät havainnot ovat johtaneet yksityisyyden paradoksin havaitsemiseen.
Tutkielman lopputuloksena ja kontribuutiona kehitettiin uusi teoreettinen viitekehys yksityisyyden paradoksin yksilöiden aikeisiin ja käytökseen vaikuttavista tekijöistä. Aikaisempi tutkimus on tarkastellut paljon muun muassa privacy calculus -teorian ja suunnitellun käyttäytymisen teorian tarjoamia näkökulmia, mutta tieteellisessä tutkimuksessa on myös keskitytty kohtuullisesti ihmisiin liittyviin yksilöllisiin tekijöihin, persoonallisuuteen liittyviin piirteisiin sekä ympäristöön ja päätöksentekotilanteisiin liittyviin seikkoihin. Lopputuloksena viitekehyksestä voidaan huomata, että yksilöiden aikeita ja käytöstä selittää suuri joukko paitsi yhteisiä, mutta myös eroavia tekijöitä. Yksityisyyden paradoksin ratkaiseminen vaikuttaa tämän tutkielman johtopäätösten pohjalta poikkeuksellisen haastavalta ilmiöltä ratkaista.
Yksityisyyden suojaan liittyvästä kehityksestä johtuen ja yksityisyyden paradoksin ollessa monimutkainen ja ajankohtainen ongelma, tässä tutkielmassa tarkastellaan yksityisyyden käsitettä ja sen kehitystä sekä paradoksin taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin teoreettisesta näkökulmasta käsiteanalyyttisena tutkimuksena.
Yksityisyys on kehittynyt fyysisestä koskemattomuudesta yksilön halukkuudeksi ylläpitää henkilökohtaisten tietojen kontrollia ja edelleen moniulotteiseksi käsitteeksi, jonka yksi olennaisimmista tasoista on tietojen yksityisyys. Yksityisyyden kehitys on seurannut läheisesti informaatioteknologian kehitystä ja tietojen yksityisyyteen liittyvät havainnot ovat johtaneet yksityisyyden paradoksin havaitsemiseen.
Tutkielman lopputuloksena ja kontribuutiona kehitettiin uusi teoreettinen viitekehys yksityisyyden paradoksin yksilöiden aikeisiin ja käytökseen vaikuttavista tekijöistä. Aikaisempi tutkimus on tarkastellut paljon muun muassa privacy calculus -teorian ja suunnitellun käyttäytymisen teorian tarjoamia näkökulmia, mutta tieteellisessä tutkimuksessa on myös keskitytty kohtuullisesti ihmisiin liittyviin yksilöllisiin tekijöihin, persoonallisuuteen liittyviin piirteisiin sekä ympäristöön ja päätöksentekotilanteisiin liittyviin seikkoihin. Lopputuloksena viitekehyksestä voidaan huomata, että yksilöiden aikeita ja käytöstä selittää suuri joukko paitsi yhteisiä, mutta myös eroavia tekijöitä. Yksityisyyden paradoksin ratkaiseminen vaikuttaa tämän tutkielman johtopäätösten pohjalta poikkeuksellisen haastavalta ilmiöltä ratkaista.