TROPONIININ NOUSUN SYYT PÄIVYSTYSPOTILAILLA
Kattainen, Tuomas (2020-05-15)
TROPONIININ NOUSUN SYYT PÄIVYSTYSPOTILAILLA
Kattainen, Tuomas
(15.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277681
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277681
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee sydänmerkkiaine troponiinin nousua päivystyspotilailla painottuen eteisvärinän aiheuttamaan troponiinin nousuun. Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja raportista tehdystä tutkimustyöstä. Tutkielman tarkoituksena on tuoda yhteen tieto päivystyspotilaiden troponiininousuja aiheuttavista syistä ja ennusteesta, sekä syventää tätä tietoa tutkimuksella päivystyksen eteisvärinäpotilaiden troponiininousua ennustavista sairaustiloista ja tekijöistä.
Tutkimus on luonteeltaan retrospektiivinen rekisteritutkimus. Potilaista kerättiin tiedot sairaushistoriasta, lääkityksestä, päivystyskäynnin aikaisesta hoidosta, sekä mahdollisista seuranta-ajan tapahtumista, kuten sydäninfarkteista. Tutkimukseen otettiin kaikki yhteispäivystykseen tulleet potilaat aikavälillä 1.3.2013-11.4.2016, joilta otettiin käynnillä kaksi peräkkäistä troponiinimittausta, joissa arvo oli alle 100 ng/l, sekä otettu tulotilanteessa EKG nauhoitus.
Yhteensä 2911 potilasta sisällytettiin tutkimusaineistoon, joista 72.7%:lla oli lievästi kohonnut troponiini (15-100 ng/l). Yleisimmät tulovaiheen oireet olivat rintakipu tai hengenahdistus (45.9%). Potilaiden kotiutuessa yleisimmät päädiagnoosit olivat eteisvärinä (21.6%), infektiot (14,4%), akuutti iskeeminen aivotapahtuma (13,0%), sydämen vajaatoiminta (11.9%) ja akuutti sydäninfarkti (4.5%). Nämä kattoivat yhteensä 65.3% kaikista päädiagnooseista. Muita yleisiä päädiagnooseja olivat murtumat, myrkytykset, verenvuodot, munuaisten vajaatoiminta ja tulehdukselliset sairaudet. Akuutti sydäninfarkti oli yhtä harvinainen sekä normaalin, että kohonneen troponiinin ryhmissä. Itsenäisiä riskitekijöitä kohonneelle troponiinille olivat yli 75 vuoden ikä, matala kreatiinipuhdistuma, kohonnut tulehdusarvo ja anemia. 30 päivän kuolleisuus oli korkeampi kohonneen troponiinin ryhmässä, kuin matalan troponiinin ryhmässä sekä koko tutkimuskohortilla, että sydäninfarktipotilailla.
Kirjallisuuskatsaus ja tutkimus osoittavat, että pienet troponiininousut ovat yleisiä päivystyksen potilailla ja, että ne liittyvät kohonneeseen kuoleman riskiin. Tutkimuksessa sydäninfarkti aiheutti pieniä troponiinin nousuja vain harvoin. Herkät troponiinimääritykset mahdollistavat luotettavan poissulkudiagnostiikan päivystyspotilailla, mutta troponiinimääritysten käytön hyödystä valikoimattomilla päivystyspotilailla ei ole näyttöä. Tutkimuksen perusteella matalaan troponiinin raja-arvoon perustuva sydäninfarktin poissulkumenetelmä ei ole käytännöllinen potilailla, joilla ei ole aihetta epäillä akuuttia sydäninfarktia.
Tutkimus on luonteeltaan retrospektiivinen rekisteritutkimus. Potilaista kerättiin tiedot sairaushistoriasta, lääkityksestä, päivystyskäynnin aikaisesta hoidosta, sekä mahdollisista seuranta-ajan tapahtumista, kuten sydäninfarkteista. Tutkimukseen otettiin kaikki yhteispäivystykseen tulleet potilaat aikavälillä 1.3.2013-11.4.2016, joilta otettiin käynnillä kaksi peräkkäistä troponiinimittausta, joissa arvo oli alle 100 ng/l, sekä otettu tulotilanteessa EKG nauhoitus.
Yhteensä 2911 potilasta sisällytettiin tutkimusaineistoon, joista 72.7%:lla oli lievästi kohonnut troponiini (15-100 ng/l). Yleisimmät tulovaiheen oireet olivat rintakipu tai hengenahdistus (45.9%). Potilaiden kotiutuessa yleisimmät päädiagnoosit olivat eteisvärinä (21.6%), infektiot (14,4%), akuutti iskeeminen aivotapahtuma (13,0%), sydämen vajaatoiminta (11.9%) ja akuutti sydäninfarkti (4.5%). Nämä kattoivat yhteensä 65.3% kaikista päädiagnooseista. Muita yleisiä päädiagnooseja olivat murtumat, myrkytykset, verenvuodot, munuaisten vajaatoiminta ja tulehdukselliset sairaudet. Akuutti sydäninfarkti oli yhtä harvinainen sekä normaalin, että kohonneen troponiinin ryhmissä. Itsenäisiä riskitekijöitä kohonneelle troponiinille olivat yli 75 vuoden ikä, matala kreatiinipuhdistuma, kohonnut tulehdusarvo ja anemia. 30 päivän kuolleisuus oli korkeampi kohonneen troponiinin ryhmässä, kuin matalan troponiinin ryhmässä sekä koko tutkimuskohortilla, että sydäninfarktipotilailla.
Kirjallisuuskatsaus ja tutkimus osoittavat, että pienet troponiininousut ovat yleisiä päivystyksen potilailla ja, että ne liittyvät kohonneeseen kuoleman riskiin. Tutkimuksessa sydäninfarkti aiheutti pieniä troponiinin nousuja vain harvoin. Herkät troponiinimääritykset mahdollistavat luotettavan poissulkudiagnostiikan päivystyspotilailla, mutta troponiinimääritysten käytön hyödystä valikoimattomilla päivystyspotilailla ei ole näyttöä. Tutkimuksen perusteella matalaan troponiinin raja-arvoon perustuva sydäninfarktin poissulkumenetelmä ei ole käytännöllinen potilailla, joilla ei ole aihetta epäillä akuuttia sydäninfarktia.