Äidin vuorovaikutuksen ennustettavuus ja lapsen kielellisten taitojen kehitys
Mäkelä, Salla (2020-08-24)
Äidin vuorovaikutuksen ennustettavuus ja lapsen kielellisten taitojen kehitys
Mäkelä, Salla
(24.08.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277849
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277849
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin tilastollisin analyysein, voiko äidin lapselleen suuntaaman varhaisen vuorovaikutuksen ennustettavuuden perusteella selittää lapsen varhaisten kielellisten ja kommunikaatiotaitojen tasoa. Hypoteesi oli, että äidin vuorovaikutuksen vähäinen ennustettavuus on yhteydessä lapsen heikompiin kielellisiin taitoihin verrattuna lapsiin, joiden äitien vuorovaikutus on hyvin ennustettavaa.
Tutkielmassa hyödynnetiin kolmea tutkimussuuntausta: Tilastollisen oppimisen teorioissa oletetaan, että lapsen kuulema puhe, eli ympäristön syöte, auttaa heitä omaksumaan kieltä. Sama pätee teorioiden mukaan myös laajemmin kielten oppimiseen – kieltä opitaan altistumalla riittävän monesti samoille elementeille. Toisessa teoriasuuntauksessa on tarkasteltu äidin käyttäytymisen ennustettavuuden vaikutuksia lapsen kognitiiviseen kehitykseen. Kolmas suuntaus puolestaan on selvittänyt äidin vuorovaikutuksen merkitystä lapsen kielenkehitykselle, eli sitä, miten äitiin ja hänen tuotoksiinsa liittyvät tekijät ovat yhteydessä lapsen kielellisten taitojen tasoon. Yhdistelemällä näitä suuntauksia etsittiin vastauksia siihen, johtuuko joidenkin lasten heikko kielellisten taitojen taso osittain siitä, että heidän äitinsä käyttäytyminen vuorovaikutustilanteessa ja siten mahdollisesti myös kielelliset tuotokset ovat vaikeammin ennustettavissa kuin muilla.
Tutkielmassa hyödynnettiin kahden FinnBrain-osatutkimuksen aineistoja sekä muita FinnBrain-tutkimuksessa kerättyjä tietoja 117 suomenkielisestä äiti-lapsi-parista. Osatutkimuksista toisessa mitattiin äitien vuorovaikutuksen ennustettavuutta äidin ja kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan yhteisen leikkihetken aikana. Lasten kielellisten ja kommunikaatiotaitojen tasoa mitattiin 14 kuukauden iässä vanhempien täyttämällä MCDI-lomakkeella.
Hypoteesin vastaisesti äidin vuorovaikutuksen ennustettavuus ei regressioanalyysin tulosten perusteella selittänyt tilastollisesti merkitsevästi lapsen kielellisten ja kommunikaatiotaitojen tasoa. Aiheen tutkimiseksi olisi kuitenkin syytä kehittää uusia tutkimusmenetelmiä, joilla saataisiin tarkempaa tietoa äitien vuorovaikutuksen ennustettavuudesta. Erityisen tärkeää olisi luoda menetelmä, jolla voidaan mitata äitien kielellisen vuorovaikutuksen ennustettavuutta.
Tutkielmassa hyödynnetiin kolmea tutkimussuuntausta: Tilastollisen oppimisen teorioissa oletetaan, että lapsen kuulema puhe, eli ympäristön syöte, auttaa heitä omaksumaan kieltä. Sama pätee teorioiden mukaan myös laajemmin kielten oppimiseen – kieltä opitaan altistumalla riittävän monesti samoille elementeille. Toisessa teoriasuuntauksessa on tarkasteltu äidin käyttäytymisen ennustettavuuden vaikutuksia lapsen kognitiiviseen kehitykseen. Kolmas suuntaus puolestaan on selvittänyt äidin vuorovaikutuksen merkitystä lapsen kielenkehitykselle, eli sitä, miten äitiin ja hänen tuotoksiinsa liittyvät tekijät ovat yhteydessä lapsen kielellisten taitojen tasoon. Yhdistelemällä näitä suuntauksia etsittiin vastauksia siihen, johtuuko joidenkin lasten heikko kielellisten taitojen taso osittain siitä, että heidän äitinsä käyttäytyminen vuorovaikutustilanteessa ja siten mahdollisesti myös kielelliset tuotokset ovat vaikeammin ennustettavissa kuin muilla.
Tutkielmassa hyödynnettiin kahden FinnBrain-osatutkimuksen aineistoja sekä muita FinnBrain-tutkimuksessa kerättyjä tietoja 117 suomenkielisestä äiti-lapsi-parista. Osatutkimuksista toisessa mitattiin äitien vuorovaikutuksen ennustettavuutta äidin ja kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan yhteisen leikkihetken aikana. Lasten kielellisten ja kommunikaatiotaitojen tasoa mitattiin 14 kuukauden iässä vanhempien täyttämällä MCDI-lomakkeella.
Hypoteesin vastaisesti äidin vuorovaikutuksen ennustettavuus ei regressioanalyysin tulosten perusteella selittänyt tilastollisesti merkitsevästi lapsen kielellisten ja kommunikaatiotaitojen tasoa. Aiheen tutkimiseksi olisi kuitenkin syytä kehittää uusia tutkimusmenetelmiä, joilla saataisiin tarkempaa tietoa äitien vuorovaikutuksen ennustettavuudesta. Erityisen tärkeää olisi luoda menetelmä, jolla voidaan mitata äitien kielellisen vuorovaikutuksen ennustettavuutta.