Pakolais- ja turvapaikanhakijaoppilaiden vertaissuhteet suomalaisessa alakoulussa : Oppilaiden kokemuksia, sosiaalinen status ja sosiaalinen kompetenssi
Pitkänen, Sanni-Maria (2020-08-18)
Pakolais- ja turvapaikanhakijaoppilaiden vertaissuhteet suomalaisessa alakoulussa : Oppilaiden kokemuksia, sosiaalinen status ja sosiaalinen kompetenssi
(18.08.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277729
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277729
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin pakolaisena (kiintiöpakolainen/perheenyhdistäminen) tai turvapaikanhakijana Suomeen saapuneiden oppilaiden vertaissuhteita suomalaisessa alakoulussa. Tämän fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pakolaistaustaisten oppilaiden kokemuksia heidän alakoulun vertaissuhteistaan, määrittää heidän sosiaalinen statuksensa kotiluokallaan ja sosiaalisen kompetenssinsa taso opettajien arvioimana.
Tutkimustehtävään vastattiin neljää eri tutkimusmenetelmää ja näkökulmaa hyödyntäen: oppilaiden kokemuksia kartoitettiin heidän haastatteluillaan, heidän sosiaalinen statuksensa määritettiin luokkatovereille toteutetulla sosiometrisellä mittauksella ja sosiaalisen kompetenssin taso opettajille kohdennetulla MASK-arviointityökalulla. Lisäksi sosiaalisen statuksen ja sosiaalisen kompetenssin tarkastelussa hyödynnettiin tutkijan koulupäivien aikana suorittamaa havainnointia. Lopullinen tutkimusjoukko (N=179) koostuu pakolaistaustaisista oppilaista (n=10), heidän opettajistaan (n=24) ja oppilaiden luokkatovereista (n=145). Keväällä 2019 kerätyt aineistot analysoitiin kullekin tiedonkeruumenetelmälle sopivimmalla tavalla, sekä aineisto- että teorialähtöisen sisällönanalyysin analyysimenetelmiä hyödyntäen.
Tutkimustulokset osoittavat pakolais- ja turvapaikanhakijaoppilaiden vertaissuhteiden olevan kokonaisuudessaan hyvällä tasolla: oppilaat osoittivat tyytyväisyyttä alakoulun vertaissuhteisiinsa ja sosiaalisen ympäristön eri tekijöihin, he olivat sosiaalisen statuksensa osalta hyväksyttyjä ja vähintään kohtalaisessa toverisuosiossa, ja opettajien arvioiden mukaan he olivat vähintään jossain määrin sosiaalisesti kompetentteja. Oppilaiden käytös ilmeni pääpiirteissään prososiaalisena toimintana ja antisosiaalisia käytöspiirteitä esiintyi vain vähäisessä määrin. Opettajien ei siis tule pakolaistaustaisten oppilaiden kohdalla suoraviivaisesti olettaa, että lasten sosioemotionaalinen elämä olisi vaurioitunut tavalla, joka tekee koulun sosiaalisen järjestykseen integroitumisen vaikeaksi.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää erilaisissa oppimisympäristöissä antamaan viitteitä siitä, miten pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen saapuneet lapset kokevat vertaissuhteensa uuden asuinmaan kouluympäristössä ja mitä niiltä toivovat. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää opetuksen tukena vuorovaikutus-, tunne- ja monikulttuurisuuskasvatuksen toteutusmalleja kehitettäessä.
Tutkimustehtävään vastattiin neljää eri tutkimusmenetelmää ja näkökulmaa hyödyntäen: oppilaiden kokemuksia kartoitettiin heidän haastatteluillaan, heidän sosiaalinen statuksensa määritettiin luokkatovereille toteutetulla sosiometrisellä mittauksella ja sosiaalisen kompetenssin taso opettajille kohdennetulla MASK-arviointityökalulla. Lisäksi sosiaalisen statuksen ja sosiaalisen kompetenssin tarkastelussa hyödynnettiin tutkijan koulupäivien aikana suorittamaa havainnointia. Lopullinen tutkimusjoukko (N=179) koostuu pakolaistaustaisista oppilaista (n=10), heidän opettajistaan (n=24) ja oppilaiden luokkatovereista (n=145). Keväällä 2019 kerätyt aineistot analysoitiin kullekin tiedonkeruumenetelmälle sopivimmalla tavalla, sekä aineisto- että teorialähtöisen sisällönanalyysin analyysimenetelmiä hyödyntäen.
Tutkimustulokset osoittavat pakolais- ja turvapaikanhakijaoppilaiden vertaissuhteiden olevan kokonaisuudessaan hyvällä tasolla: oppilaat osoittivat tyytyväisyyttä alakoulun vertaissuhteisiinsa ja sosiaalisen ympäristön eri tekijöihin, he olivat sosiaalisen statuksensa osalta hyväksyttyjä ja vähintään kohtalaisessa toverisuosiossa, ja opettajien arvioiden mukaan he olivat vähintään jossain määrin sosiaalisesti kompetentteja. Oppilaiden käytös ilmeni pääpiirteissään prososiaalisena toimintana ja antisosiaalisia käytöspiirteitä esiintyi vain vähäisessä määrin. Opettajien ei siis tule pakolaistaustaisten oppilaiden kohdalla suoraviivaisesti olettaa, että lasten sosioemotionaalinen elämä olisi vaurioitunut tavalla, joka tekee koulun sosiaalisen järjestykseen integroitumisen vaikeaksi.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää erilaisissa oppimisympäristöissä antamaan viitteitä siitä, miten pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen saapuneet lapset kokevat vertaissuhteensa uuden asuinmaan kouluympäristössä ja mitä niiltä toivovat. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää opetuksen tukena vuorovaikutus-, tunne- ja monikulttuurisuuskasvatuksen toteutusmalleja kehitettäessä.