Uncinate -aivoradaston vaurioiden yhteys neurokognitiiviseen oireprofiiliin
Rantala, Nella (2020-09-22)
Uncinate -aivoradaston vaurioiden yhteys neurokognitiiviseen oireprofiiliin
Rantala, Nella
(22.09.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100778330
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100778330
Tiivistelmä
Diffuusit aksonivauriot ovat yleisimpiä aivovamman mekanismeja, joista seuraa usein kognitiivisten toimintojen vaikeuksia, jotka voivat vaihdella vaikeusasteeltaan lievistä hankaliin. Uncinate fasciculus (UF) on valkean aineen rata, joka on herkkä rikkoutumaan aivovamman seurauksena. Radan vaurioita voidaan kuvata diffuusiotensorikuvantamalla.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia neurokognitiivisia oireita liittyy UF-vaurioon sekä UF:n ja aivokurkiaisen (eng. corpus callosum, CC) yhdistettyyn vaurioon verrattuna toisenlaisen aivovamman saaneiden kontrolliryhmään ja millaisia yhteyksiä radan eheyden ja kognitiivisen suoriutumisen välillä on. Lisäksi tutkittiin sitä, miten vaurio ennustaa suoriutumista neurokognitiivisissa tehtävissä. Tutkimusaineisto koostui 90 aivovammapotilaasta, jotka jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän (UF-ryhmä) muodosti 32 potilaan joukko, jolla pääasiallinen vaurio oli UF:ssa. Toisen ryhmän (yhdistetty ryhmä) muodosti UF-ryhmä ja 18 potilasta, joilla vaurio oli sekä UF:ssa ja CC:ssa. Näitä ryhmiä vertailtiin erikseen 40 muun aivovamman saaneiden kontrolliryhmään. Aineisto kerättiin retrospektiivisesti. Tutkittavilta oli otettu diffuusiotensorikuvat, ja heille oli tehty erilaisia neuropsykologisia testejä, jotka mittasivat muun muassa muistia, toiminnanohjausta, tarkkaavuutta, kielellistä ja näönvaraista päättelykykyä.
Tutkimuksessa havaittiin, että suoriutuminen sanalistojen muistamisessa, välittömässä ja viivästetyssä kielellisessä muistissa, visuaalisessa muistissa, kolmiulotteisessa hahmottamisessa, prosessointinopeudessa ja yleisessä tarkkaavuudessa oli heikompaa ryhmällä, jolla oli vaurio UF:ssa tai UF:ssa ja CC:ssa kun heitä verrattiin kontrolliryhmään. UF:n eheys oli yhteydessä kolmiulotteiseen hahmottamiseen sekä välittömään ja viivästettyyn loogisen kerronnallisen tarinan muistamiseen ja oppimiseen. Mitä rikkinäisempi rata, sitä heikompaa suoriutuminen näissä tehtävissä oli. UF:n eheys ennusti suoriutumista kolmiulotteisen hahmottamisen tehtävässä.
Tutkimusasetelman ainutlaatuisuus mahdollisti UF-vaurioiden laajan tarkastelun. Aivovammakontrolliryhmän ja laajojen neurokogniitivisten testien avulla pystyi selventämään, minkälaisia kognitiivisia muutoksia UF-vaurioon saattaa liittyä. Jatkossa tulisi selvittää tarkemmin UF:n ja kielellisinten ja näönvaraisten toimintojen sekä toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden yhteyttä. Toimintoja tulisi tulevaisuudessa mitata tarkemmilla ja herkemmillä testimenetelmillä.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia neurokognitiivisia oireita liittyy UF-vaurioon sekä UF:n ja aivokurkiaisen (eng. corpus callosum, CC) yhdistettyyn vaurioon verrattuna toisenlaisen aivovamman saaneiden kontrolliryhmään ja millaisia yhteyksiä radan eheyden ja kognitiivisen suoriutumisen välillä on. Lisäksi tutkittiin sitä, miten vaurio ennustaa suoriutumista neurokognitiivisissa tehtävissä. Tutkimusaineisto koostui 90 aivovammapotilaasta, jotka jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän (UF-ryhmä) muodosti 32 potilaan joukko, jolla pääasiallinen vaurio oli UF:ssa. Toisen ryhmän (yhdistetty ryhmä) muodosti UF-ryhmä ja 18 potilasta, joilla vaurio oli sekä UF:ssa ja CC:ssa. Näitä ryhmiä vertailtiin erikseen 40 muun aivovamman saaneiden kontrolliryhmään. Aineisto kerättiin retrospektiivisesti. Tutkittavilta oli otettu diffuusiotensorikuvat, ja heille oli tehty erilaisia neuropsykologisia testejä, jotka mittasivat muun muassa muistia, toiminnanohjausta, tarkkaavuutta, kielellistä ja näönvaraista päättelykykyä.
Tutkimuksessa havaittiin, että suoriutuminen sanalistojen muistamisessa, välittömässä ja viivästetyssä kielellisessä muistissa, visuaalisessa muistissa, kolmiulotteisessa hahmottamisessa, prosessointinopeudessa ja yleisessä tarkkaavuudessa oli heikompaa ryhmällä, jolla oli vaurio UF:ssa tai UF:ssa ja CC:ssa kun heitä verrattiin kontrolliryhmään. UF:n eheys oli yhteydessä kolmiulotteiseen hahmottamiseen sekä välittömään ja viivästettyyn loogisen kerronnallisen tarinan muistamiseen ja oppimiseen. Mitä rikkinäisempi rata, sitä heikompaa suoriutuminen näissä tehtävissä oli. UF:n eheys ennusti suoriutumista kolmiulotteisen hahmottamisen tehtävässä.
Tutkimusasetelman ainutlaatuisuus mahdollisti UF-vaurioiden laajan tarkastelun. Aivovammakontrolliryhmän ja laajojen neurokogniitivisten testien avulla pystyi selventämään, minkälaisia kognitiivisia muutoksia UF-vaurioon saattaa liittyä. Jatkossa tulisi selvittää tarkemmin UF:n ja kielellisinten ja näönvaraisten toimintojen sekä toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden yhteyttä. Toimintoja tulisi tulevaisuudessa mitata tarkemmilla ja herkemmillä testimenetelmillä.