Itsemyötätunnon yhteys opiskelumotivaatioon toisen asteen opiskelijoilla
Lindholm, Henriikka (2020-08-04)
Itsemyötätunnon yhteys opiskelumotivaatioon toisen asteen opiskelijoilla
Lindholm, Henriikka
(04.08.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100778352
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100778352
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, onko itsemyötätunto yhteydessä oppimis- ja
suoritusorientaatioon toisen asteen opiskelijoilla Suomessa. Itsemyötätuntoa mitattiin
sekä käyttäen Self-Compassion Scale (SCS) -mittarin kokonaisskaalaa että erottelemalla
mittarista positiivisista väittämistä koostuva itsemyötätuntoinen asenne ja negatiivisista
väittämistä koostuva itsekylmyys. Itsemyötätunnon ja opiskelumotivaation välistä
suhdetta on tutkittu aiemmin vasta vähän, ja itsemyötätuntomittari SCS:n faktorirakenne
on edelleen kiistanalainen. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2016−2018 osana
Turun yliopiston Opintokamu-projektia, jonka avulla on pyritty edistämään
opiskelijoiden hyvinvointia. Aineisto koostui 3876:sta lukiossa tai
ammattioppilaitoksessa opiskelevasta nuoresta, jotka vastasivat kyselylomakkeeseen
yhden lukuvuoden aikana syksyllä ja keväällä. Kyselyllä mitattiin nuorten
itsemyötätuntoa (Self-Compassion Scale), oppimisorientaatiota (PALS) ja
suoritusorientaatiota (PALS). Tulokset osoittivat, että itsemyötätunto on positiivisesti
yhteydessä oppimisorientaatioon ja negatiivisesti suoritusorientaatioon. Lisäksi
itsemyötätunnosta eroteltu itsemyötätuntoinen asenne on myös positiivisesti yhteydessä
oppimisorientaatioon ja negatiivisesti suoritusorientaatioon. Itsekylmyys on puolestaan
negatiivisesti yhteydessä oppimisorientaatioon, mutta yhteyttä itsekylmyyden ja
suoritusorientaation väliltä ei löytynyt. Tulokset SCS:n kokonaisskaalalla mitatun
itsemyötätunnon yhteyksistä oppimis- ja suoritusorientaatioon ovat linjassa aiemman
tutkimuksen kanssa. Itsemyötätuntoisen asenteen ja itsekylmyyden yhteyksiä oppimis- ja
suoritusorientaatioon ei ole tutkittu aiemmin. Tulokset tuovat mielenkiintoisen lisän
ajankohtaiseen SCS:n faktorirakenteesta käytävään keskusteluun ja viittaavat siihen, että
jaottelemalla itsemyötätunto kahteen osaan saadaan tarkempia tuloksia kuin mittaamalla
itsemyötätuntoa SCS:n kokonaisskaalalla.
suoritusorientaatioon toisen asteen opiskelijoilla Suomessa. Itsemyötätuntoa mitattiin
sekä käyttäen Self-Compassion Scale (SCS) -mittarin kokonaisskaalaa että erottelemalla
mittarista positiivisista väittämistä koostuva itsemyötätuntoinen asenne ja negatiivisista
väittämistä koostuva itsekylmyys. Itsemyötätunnon ja opiskelumotivaation välistä
suhdetta on tutkittu aiemmin vasta vähän, ja itsemyötätuntomittari SCS:n faktorirakenne
on edelleen kiistanalainen. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2016−2018 osana
Turun yliopiston Opintokamu-projektia, jonka avulla on pyritty edistämään
opiskelijoiden hyvinvointia. Aineisto koostui 3876:sta lukiossa tai
ammattioppilaitoksessa opiskelevasta nuoresta, jotka vastasivat kyselylomakkeeseen
yhden lukuvuoden aikana syksyllä ja keväällä. Kyselyllä mitattiin nuorten
itsemyötätuntoa (Self-Compassion Scale), oppimisorientaatiota (PALS) ja
suoritusorientaatiota (PALS). Tulokset osoittivat, että itsemyötätunto on positiivisesti
yhteydessä oppimisorientaatioon ja negatiivisesti suoritusorientaatioon. Lisäksi
itsemyötätunnosta eroteltu itsemyötätuntoinen asenne on myös positiivisesti yhteydessä
oppimisorientaatioon ja negatiivisesti suoritusorientaatioon. Itsekylmyys on puolestaan
negatiivisesti yhteydessä oppimisorientaatioon, mutta yhteyttä itsekylmyyden ja
suoritusorientaation väliltä ei löytynyt. Tulokset SCS:n kokonaisskaalalla mitatun
itsemyötätunnon yhteyksistä oppimis- ja suoritusorientaatioon ovat linjassa aiemman
tutkimuksen kanssa. Itsemyötätuntoisen asenteen ja itsekylmyyden yhteyksiä oppimis- ja
suoritusorientaatioon ei ole tutkittu aiemmin. Tulokset tuovat mielenkiintoisen lisän
ajankohtaiseen SCS:n faktorirakenteesta käytävään keskusteluun ja viittaavat siihen, että
jaottelemalla itsemyötätunto kahteen osaan saadaan tarkempia tuloksia kuin mittaamalla
itsemyötätuntoa SCS:n kokonaisskaalalla.