Kaksikielisten 4–5 -vuotiaiden lasten suomen kielen tuottavan sanaston kehitys
Huttunen, Ilona (2020-09-03)
Kaksikielisten 4–5 -vuotiaiden lasten suomen kielen tuottavan sanaston kehitys
Huttunen, Ilona
(03.09.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100778335
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100778335
Tiivistelmä
Kaksi- ja monikielisen väestön lisääntyminen maahanmuuton myötä on kasvattanut tarvetta ymmärtää monikielistä kielenkehitystä. Tyypillisen ja poikkeavan kaksi- ja monikielisen kielenkehityksen erottaminen on vaikeaa, minkä seurauksena esimerkiksi puheterapiapalveluissa kaksi- ja monikielisten lasten osuus on suhteessa yksikielisiä ikätovereita suurempi. Tutkimustietoa tarvitaan lisää sekä tyypillisestä että poikkeavasta kaksi- ja monikielisestä kielenkehityksestä.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten kaksi- ja monikielisten 4–5 -vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen tuottava sanasto kehittyi vuoden seurannan aikana. Tutkimuksessa verrattiin toisiinsa lapsia, joilla oli erilaisia kielenkehityksen haasteita (n=11) ja kielenkehitykseltään tyypillisiä lapsia (n=20). Tutkimus tehtiin osana Turun kaupungin Pakolais- ja ulkomaalaistaustaisten lasten (PAULA) päiväkodeissa toteutetun kielellisen pienryhmäintervention vaikuttavuutta selvittävää tutkimushanketta, ja kaikki lapset osallistuivat alku- ja loppumittausten välillä päiväkodeissaan järjestettyyn suomen kielen kehitystä tukevaan pienryhmätoimintaan. Lasten suomen kielen tuottavan sanaston osalta arvioitiin nimeämistaitoja sekä kerronnasta sanaston kokoa ja monipuolisuutta. Lisäksi tarkasteltiin, miten eri taustamuuttujat olivat yhteydessä lasten suomen kielen tuottavan sanaston kehitykseen.
Tutkielman keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että kaikki tutkittavat kehittyivät vuoden aikana nimeämistaitojen ja sanaston monipuolisuuden osalta, mutta merkittävää kehitystä sanaston koossa ei tapahtunut. Tyypillisesti kehittyneillä lapsilla nimeämistaitojen kehitys oli suurimmillaan aikavälillä, jolla lapset osallistuivat päiväkodeissa järjestettyyn suomen kielen kehitystä tukevaan PAULA-pienryhmätoimintaan, mutta kielihäiriöisten ryhmällä vastaavaa ilmiötä ei havaittu. Kielihäiriöiset lapset suoriutuivat selvästi tyypillisesti kehittyneitä ikätovereitaan heikommin nimeämistehtävässä, mutta sanaston koon ja monipuolisuuden osalta ryhmät eivät juurikaan eronneet toisistaan. Taustamuuttujista iällä, sukupuolella, suomenkielisessä päiväkodissa oloajalla, PAULAtoimintaan osallistumisen määrällä, sisarusten lukumäärällä, äidin suomen kielen taidolla ja isän koulutustaustalla havaittiin yhteys tutkittavien tuottavan sanaston kehityksen kanssa. Jatkossa aiheesta tarvittaisiin lisää interventiotutkimusta, jossa olisi mukana myös lapsia, jotka eivät osallistuneet suomen kielen kehitystä tukevaan pienryhmätoimintaan.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten kaksi- ja monikielisten 4–5 -vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen tuottava sanasto kehittyi vuoden seurannan aikana. Tutkimuksessa verrattiin toisiinsa lapsia, joilla oli erilaisia kielenkehityksen haasteita (n=11) ja kielenkehitykseltään tyypillisiä lapsia (n=20). Tutkimus tehtiin osana Turun kaupungin Pakolais- ja ulkomaalaistaustaisten lasten (PAULA) päiväkodeissa toteutetun kielellisen pienryhmäintervention vaikuttavuutta selvittävää tutkimushanketta, ja kaikki lapset osallistuivat alku- ja loppumittausten välillä päiväkodeissaan järjestettyyn suomen kielen kehitystä tukevaan pienryhmätoimintaan. Lasten suomen kielen tuottavan sanaston osalta arvioitiin nimeämistaitoja sekä kerronnasta sanaston kokoa ja monipuolisuutta. Lisäksi tarkasteltiin, miten eri taustamuuttujat olivat yhteydessä lasten suomen kielen tuottavan sanaston kehitykseen.
Tutkielman keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että kaikki tutkittavat kehittyivät vuoden aikana nimeämistaitojen ja sanaston monipuolisuuden osalta, mutta merkittävää kehitystä sanaston koossa ei tapahtunut. Tyypillisesti kehittyneillä lapsilla nimeämistaitojen kehitys oli suurimmillaan aikavälillä, jolla lapset osallistuivat päiväkodeissa järjestettyyn suomen kielen kehitystä tukevaan PAULA-pienryhmätoimintaan, mutta kielihäiriöisten ryhmällä vastaavaa ilmiötä ei havaittu. Kielihäiriöiset lapset suoriutuivat selvästi tyypillisesti kehittyneitä ikätovereitaan heikommin nimeämistehtävässä, mutta sanaston koon ja monipuolisuuden osalta ryhmät eivät juurikaan eronneet toisistaan. Taustamuuttujista iällä, sukupuolella, suomenkielisessä päiväkodissa oloajalla, PAULAtoimintaan osallistumisen määrällä, sisarusten lukumäärällä, äidin suomen kielen taidolla ja isän koulutustaustalla havaittiin yhteys tutkittavien tuottavan sanaston kehityksen kanssa. Jatkossa aiheesta tarvittaisiin lisää interventiotutkimusta, jossa olisi mukana myös lapsia, jotka eivät osallistuneet suomen kielen kehitystä tukevaan pienryhmätoimintaan.