Kehityksellisestä kielihäiriöstä kärsivien lasten morfologiset taidot sanantunnistustehtävässä
Miettinen, Annastiina (2020-09-15)
Kehityksellisestä kielihäiriöstä kärsivien lasten morfologiset taidot sanantunnistustehtävässä
(15.09.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100883362
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100883362
Tiivistelmä
Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, prosessoivatko suomenkieliset kouluikäiset lapset morfologisesti monimutkaiset sanat eri tavalla kuin yksimorfeemiset sanat. Lisäksi tutkittiin, onko suomea omaksuvilla kouluikäisillä kehityksellisestä kielihäiriöstä (DLD) kärsivillä lapsilla enemmän haasteita sanan auditiivisessa prosessoinnissa kuin tyypillisesti kehittyvillä lapsilla, ja tuottaako sanan morfologinen prosessointi erityisen paljon vaikeuksia DLD-lapsille. Hypoteesina oli, että prosessoiminen olisi kuormittavampaa taivutetuissa sanoissa kuin yksimorfeemisissa sanoissa. Lisäksi hypoteesin mukaan sanan auditiivinen prosessointi olisi hieman haasteellisempaa DLD-lapsille kuin tyypillisesti kehittyville lapsille, ja DLD-lapsilla vaikeuksia olisi etenkin morfologisessa prosessoinnissa.
Suomenkielisten kouluikäisten DLD-lasten ja tyypillisesti kehittyvien lasten auditiivista ja morfologista prosessointia tutkittiin auditorisen leksikaalisen päätöksenteon tehtävän avulla. Auditorinen leksikaalisen päätöksenteon tehtävä sisälsi keskimääräisen yleisiä taivutettuja ja nominatiivimuotoisia sanoja. Verrattiin kaikkien koehenkilöiden suoriutumista morfologisesti monimutkaisissa ja yksinkertaisissa sanoissa, sekä DLD-lasten ja tyypillisesti kehittyvien lasten suoriutumista morfologisesti monimutkaisissa ja yksinkertaisissa sanoissa. Tarkasteltiin myös, heikentääkö sanan morfologinen monimutkaisuus suoriutumista enemmän DLD-lapsilla kuin tyypillisesti kehittyvillä lapsilla. Koehenkilöt olivat 7-9-vuotiaita suomenkielisiä lapsia. DLD-ryhmään kuului 17 (n = 17) ja tyypillisesti kehittyvään ryhmään 42 (n = 42) lasta.
Havaittiin päävaikutus sanan morfologiselle rakenteelle; morfologinen prosessointi oli kuormittavampaa morfologisesti monimutkaisissa kuin yksinkertaisissa sanoissa. DLD-lasten ja tyypillisesti kehittyvien lasten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sanan auditiivisessa prosessoinnissa. Kieliryhmän ja sanan morfologisen rakenteen yhdysvaikutus ei myöskään ollut tilastollisesti merkitsevä. Sanan morfologisesti monimutkainen rakenne kuormitti siis samalla tavalla molempien koeryhmien lapsia.
Tulosten perusteella kouluikäisille suomenkielisille lapsille morfologisesti monimutkaisten sanojen prosessoiminen on morfologisesti yksinkertaisten sanojen prosessoimista kuormittavampaa, mikä tukee hypoteesia, jonka mukaan taivutetut sanat puretaan morfeemeiksi ennen leksikaalista hakua. Toinen hypoteesi ei toteudu, koska kouluikäiset suomenkieliset DLD-lapset ovat sanan auditiivisessa ja morfologisessa prosessoinnissa samalla tasolla kuin tyypillisesti kehittyvät ikätoverinsa. Tarvitaan jatkotutkimusta siitä, johtuvatko tulokset tehtävän helppoudesta vai onko DLD-lapsilla hyvät morfologiset taidot suomen kielen morfologisen rikkauden vuoksi.
Suomenkielisten kouluikäisten DLD-lasten ja tyypillisesti kehittyvien lasten auditiivista ja morfologista prosessointia tutkittiin auditorisen leksikaalisen päätöksenteon tehtävän avulla. Auditorinen leksikaalisen päätöksenteon tehtävä sisälsi keskimääräisen yleisiä taivutettuja ja nominatiivimuotoisia sanoja. Verrattiin kaikkien koehenkilöiden suoriutumista morfologisesti monimutkaisissa ja yksinkertaisissa sanoissa, sekä DLD-lasten ja tyypillisesti kehittyvien lasten suoriutumista morfologisesti monimutkaisissa ja yksinkertaisissa sanoissa. Tarkasteltiin myös, heikentääkö sanan morfologinen monimutkaisuus suoriutumista enemmän DLD-lapsilla kuin tyypillisesti kehittyvillä lapsilla. Koehenkilöt olivat 7-9-vuotiaita suomenkielisiä lapsia. DLD-ryhmään kuului 17 (n = 17) ja tyypillisesti kehittyvään ryhmään 42 (n = 42) lasta.
Havaittiin päävaikutus sanan morfologiselle rakenteelle; morfologinen prosessointi oli kuormittavampaa morfologisesti monimutkaisissa kuin yksinkertaisissa sanoissa. DLD-lasten ja tyypillisesti kehittyvien lasten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sanan auditiivisessa prosessoinnissa. Kieliryhmän ja sanan morfologisen rakenteen yhdysvaikutus ei myöskään ollut tilastollisesti merkitsevä. Sanan morfologisesti monimutkainen rakenne kuormitti siis samalla tavalla molempien koeryhmien lapsia.
Tulosten perusteella kouluikäisille suomenkielisille lapsille morfologisesti monimutkaisten sanojen prosessoiminen on morfologisesti yksinkertaisten sanojen prosessoimista kuormittavampaa, mikä tukee hypoteesia, jonka mukaan taivutetut sanat puretaan morfeemeiksi ennen leksikaalista hakua. Toinen hypoteesi ei toteudu, koska kouluikäiset suomenkieliset DLD-lapset ovat sanan auditiivisessa ja morfologisessa prosessoinnissa samalla tasolla kuin tyypillisesti kehittyvät ikätoverinsa. Tarvitaan jatkotutkimusta siitä, johtuvatko tulokset tehtävän helppoudesta vai onko DLD-lapsilla hyvät morfologiset taidot suomen kielen morfologisen rikkauden vuoksi.