Hematopoieettisten kantasolujen osoittaminen hiiren kiveksestä
Lintukorpi, Laura (2020-09-07)
Hematopoieettisten kantasolujen osoittaminen hiiren kiveksestä
Lintukorpi, Laura
(07.09.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100882984
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100882984
Tiivistelmä
Aikuisen hiiren kiveksen valkosolupopulaatio koostuu pääosin makrofageista, jotka ylläpitävät kiveksen immuunitasapainoa ja osallistuvat kiveksen hormonitoiminnan säätelyyn. Kiveksen makrofagipopulaatio voidaan jakaa kahteen sijainnillisesti ja morfologisesti toisistaan eroavaan populaatioon. Välikudoksen makrofagien on osoitettu olevan sikiökautista alkuperää, ja peritubulaarisen makrofagipopulaation ajatellaan muodostuvan luuytimen tuottamista monosyyteistä. Tämä jako on viimeaikaisten tutkimusten perusteella kyseenalaistettu. Pia Rantakarin ryhmän tutkimuksen mukaan peritubulaariset makrofagit eivät ole peräisin luuytimen monosyyteistä, eikä niiden tarkkaa alkuperää ei vielä tiedetä. Aiemmin on havaittu, että aortta-gonadi-mesonefros-rakenteesta (AGM) peräisin olevia hematopoieettisia kantasoluja on kudoksissa, jotka eivät perinteisesti vastaa hematopoieesista. On siis mahdollista, että AGM-rakenteesta erilaistuvissa kudoksissa, kuten kiveksessä, voisi olla näitä jäännöksellisiä kantasoluja ja että kiveksen makrofagipopulaatio, jonka alkuperä on vielä epäselvä, on erilaistunut kiveksen paikallisista hematopoieettisista kantasoluista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko hiiren kehittyvässä kiveksessä hematopoieettisia kantasoluja. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, ovatko ne myös toiminnallisesti aktiivisia eli kykenevätkö ne esimerkiksi muodostamaan solupesäkkeitä. Hypoteesi oli, että hiiren kiveksessä on paikallinen hematopoieettinen kantasolupopulaatio tai jokin siitä kehittyvistä valkosolujen esiastepopulaatioista. Paikallinen kantasolupopulaatio tarjoaa täysin uuden vaihtoehdon kudoskohtaisten makrofagien syntyperälle. Työssä käytettiin vastasyntyneitä ja alkioikäisiä villityypin uroshiiriä, joilta kerättiin kivekset ja tarvittavat kontrollikudokset. Hematopoieettinen kantasolupopulaatio pyrittiin osoittamaan virtaussytometrialla, immunohistokemialla ja kantasolujen pesäkkeenkasvatuskokeilla.
Tämän pro gradu –työn tulokset viittaavat siihen, että hiiren kehittyvässä kiveksessä on hematopoieettisia kantasoluja, joista kehittyy kiveksen toinen makrofagipopulaatio. Hematopoieettisia kantasoluja havaittiin hiiren kehittyvässä kiveksessä kaikilla tutkimuksessa käytetyillä metodeilla. Myös hematopoieettisten kantasolujen tai niiden progenitorisolujen toiminnallisuudesta varmistuttiin pesäkkeenkasvatuskokeilla.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko hiiren kehittyvässä kiveksessä hematopoieettisia kantasoluja. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, ovatko ne myös toiminnallisesti aktiivisia eli kykenevätkö ne esimerkiksi muodostamaan solupesäkkeitä. Hypoteesi oli, että hiiren kiveksessä on paikallinen hematopoieettinen kantasolupopulaatio tai jokin siitä kehittyvistä valkosolujen esiastepopulaatioista. Paikallinen kantasolupopulaatio tarjoaa täysin uuden vaihtoehdon kudoskohtaisten makrofagien syntyperälle. Työssä käytettiin vastasyntyneitä ja alkioikäisiä villityypin uroshiiriä, joilta kerättiin kivekset ja tarvittavat kontrollikudokset. Hematopoieettinen kantasolupopulaatio pyrittiin osoittamaan virtaussytometrialla, immunohistokemialla ja kantasolujen pesäkkeenkasvatuskokeilla.
Tämän pro gradu –työn tulokset viittaavat siihen, että hiiren kehittyvässä kiveksessä on hematopoieettisia kantasoluja, joista kehittyy kiveksen toinen makrofagipopulaatio. Hematopoieettisia kantasoluja havaittiin hiiren kehittyvässä kiveksessä kaikilla tutkimuksessa käytetyillä metodeilla. Myös hematopoieettisten kantasolujen tai niiden progenitorisolujen toiminnallisuudesta varmistuttiin pesäkkeenkasvatuskokeilla.