Kouluterveydenhoitajien näkemyksiä ja kehitysehdotuksia Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmästä
Kuusela, Tessa; Sainio, Eveliina (2020-09-14)
14.09.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101283718
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101283718
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kouluterveydenhoitajien näkemyksiä ja kehitysehdotuksia Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmästä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, hyödyntävätkö kouluterveydenhoitajat Move!-mittaustuloksia osana 5. ja 8. luokan laajoja terveystarkastuksia.
Tutkimuksessa tutkittiin viiden varsinaissuomalaisen kunnan kouluterveydenhoitajia (n = 49). Kyselylomake lähetettiin kouluterveydenhoitajille sähköisesti ja se koostui sekä suljetuista että avoimesta kysymyksestä, joten tutkimuksen analysointiin käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivista menetelmää. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin IBM SPSS Stastistics -ohjelmalla. Kyselylomakkeen monivalintaväittämille tehtiin faktorianalyysi, ja muodostuneista faktoreista luotiin summamuuttujat. Summamuuttujia tarkasteltiin Mann-Whitneyn U- sekä Kruskal-Wallis testien avulla. Lisäksi monivalintaväittämiin saatujen vastausten keskiarvoja tarkasteltiin väittämäkohtaisesti. Kyselylomakkeen avoimen kysymyksen vastaukset teemoiteltiin.
Tutkimuksessa ilmeni, että kouluterveydenhoitajat pitivät fyysisen toimintakyvyn mittaamista tärkeänä, mutta eivät hyödynnä mittaustuloksia osana laajoja terveystarkastuksia. Kouluterveydenhoitajien mukaan Move!-prosessin ohjeistuksissa sekä toimintamalleissa on huomattavia eroja. Tuloksista ilmeni myös, ettei kouluterveydenhoitajilla ole resursseja käydä läpi mittaustuloksia laajoissa terveystarkastuksissa.
Move!-seurantajärjestelmän kehittäminen on tärkeää, jotta sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa täydessä potentiaalissaan. Kehittämällä Move!-seurantajärjestelmää olisi mahdollista seurata yhä paremmin lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä. Aihetta olisi tärkeää tutkia lisää, sillä tutkimuksia aiheesta on vähän. Kouluterveydenhoitajien näkemyksiä Move!-seurantajärjestelmästä tulisi myös tutkia enemmän laajemmalta alueelta.
Tutkimuksessa tutkittiin viiden varsinaissuomalaisen kunnan kouluterveydenhoitajia (n = 49). Kyselylomake lähetettiin kouluterveydenhoitajille sähköisesti ja se koostui sekä suljetuista että avoimesta kysymyksestä, joten tutkimuksen analysointiin käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivista menetelmää. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin IBM SPSS Stastistics -ohjelmalla. Kyselylomakkeen monivalintaväittämille tehtiin faktorianalyysi, ja muodostuneista faktoreista luotiin summamuuttujat. Summamuuttujia tarkasteltiin Mann-Whitneyn U- sekä Kruskal-Wallis testien avulla. Lisäksi monivalintaväittämiin saatujen vastausten keskiarvoja tarkasteltiin väittämäkohtaisesti. Kyselylomakkeen avoimen kysymyksen vastaukset teemoiteltiin.
Tutkimuksessa ilmeni, että kouluterveydenhoitajat pitivät fyysisen toimintakyvyn mittaamista tärkeänä, mutta eivät hyödynnä mittaustuloksia osana laajoja terveystarkastuksia. Kouluterveydenhoitajien mukaan Move!-prosessin ohjeistuksissa sekä toimintamalleissa on huomattavia eroja. Tuloksista ilmeni myös, ettei kouluterveydenhoitajilla ole resursseja käydä läpi mittaustuloksia laajoissa terveystarkastuksissa.
Move!-seurantajärjestelmän kehittäminen on tärkeää, jotta sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa täydessä potentiaalissaan. Kehittämällä Move!-seurantajärjestelmää olisi mahdollista seurata yhä paremmin lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä. Aihetta olisi tärkeää tutkia lisää, sillä tutkimuksia aiheesta on vähän. Kouluterveydenhoitajien näkemyksiä Move!-seurantajärjestelmästä tulisi myös tutkia enemmän laajemmalta alueelta.