Suomi-neito Venäjän karhun syleilyssä : Venäjän uhkan muotoutuminen Suomea kohtaan Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa Vladimir Putinin kolmannella presidenttikaudella
Norri, Roger (2020-09-14)
Suomi-neito Venäjän karhun syleilyssä : Venäjän uhkan muotoutuminen Suomea kohtaan Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa Vladimir Putinin kolmannella presidenttikaudella
(14.09.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101383812
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101383812
Tiivistelmä
Tutkielman pääkysymyksenä on: Minkälaiseksi uhaksi Suomelle Helsingin Sanomat kokee Venäjän Putinin kolmannella presidenttikaudella ajanjaksolla 1.5.2012 – 18.3.2018? Tähän kysymykseen vastatakseen tutkielmassa kysytään ensin kolmea alatutkimuskysymystä aineistolta: Miten Venäjän identiteetti Suomea uhkaavana toimijana rakentuu Vladimir Putinin kolmannella presidenttikaudella Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa? Miten identiteettiä muodostavat diskurssit muuttuvat aineistossa vuosittain? Nouseeko Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa esiin toimijoita, jotka korostavat Venäjän Suomea kohtaan tuottamaa uhkaa? Tutkielman empiirisenä aineistona on käytetty digilehdessä julkaistuja Helsingin Sanomien pääkirjoituksia. Aineiston koko oli yhteensä 364 pääkirjoitusta.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen kehittämää konstruktivistisen tutkimussuunnan alle kuuluvaa jälkistrukturaalista diskurssiteoriaa. Tutkielman loppupäätelmien kohdalla saatuja tuloksia tullaan pohtimaan politiikan tutkijoiden David L. Rousseaun ja Rocio Garcia-Retameron uhkakuvan rakentumisen mallin kautta. Tutkielman menetelmänä on käytetty Laclaun ja Mouffen diskurssiteoriasta johdettua diskurssianalyysia. Aineistosta on kerätty kaikki Venäjästä Suomeen kohdistuvat uhkat, luokiteltu ne yhteisten nimittäjien, eli kiinnekohtien alle, ja edelleen luokittelemalla kiinnekohdat yhteisten nimittäjien alle diskursseiksi.
Tutkielman käyttämästä aineistosta nousi tutkimusprosessin päätteeksi esiin yhteensä kuusi erilaista Venäjästä Suomeen kohdistuvaa uhkakuvadiskurssia. Ne olivat suuruusjärjestyksessä: Turvallisuusuhat, Määrittelemättömät uhat, Talousuhat, Historialliset uhat, Energiauhat ja Ympäristöuhat. Turvallisuusuhkien diskurssi oli tasaisesti vuosi vuodelta suurin uhkakuvadiskurssi tutkielmassa. Määrittelemättömät uhat ja Talousuhat olivat toiseksi suurimpia uhkakuvia eri vuosina. Vuotena 2014 aineistosta nousi ylivoimaisesti eniten uhkakuvadiskursseja rakentavia elementtejä johtuen Venäjän sotkeutumisesta Ukrainan kriisiin sotilaallisesti. Vuotena 2016 näkyi toinen hieman pienempi piikki uhkakuvissa, kun Venäjä uhkasi päästää suuret määrät turvapaikanhakijoita edeltävän vuoden lopulla rajan yli Suomeen. Suurimmat yksittäiset uhkakuvia rakentavat toimijat olivat Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitus, politiikan toimittaja Kari Huhta sekä toimittajat Jussi Niemeläinen ja Unto Hämäläinen.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen kehittämää konstruktivistisen tutkimussuunnan alle kuuluvaa jälkistrukturaalista diskurssiteoriaa. Tutkielman loppupäätelmien kohdalla saatuja tuloksia tullaan pohtimaan politiikan tutkijoiden David L. Rousseaun ja Rocio Garcia-Retameron uhkakuvan rakentumisen mallin kautta. Tutkielman menetelmänä on käytetty Laclaun ja Mouffen diskurssiteoriasta johdettua diskurssianalyysia. Aineistosta on kerätty kaikki Venäjästä Suomeen kohdistuvat uhkat, luokiteltu ne yhteisten nimittäjien, eli kiinnekohtien alle, ja edelleen luokittelemalla kiinnekohdat yhteisten nimittäjien alle diskursseiksi.
Tutkielman käyttämästä aineistosta nousi tutkimusprosessin päätteeksi esiin yhteensä kuusi erilaista Venäjästä Suomeen kohdistuvaa uhkakuvadiskurssia. Ne olivat suuruusjärjestyksessä: Turvallisuusuhat, Määrittelemättömät uhat, Talousuhat, Historialliset uhat, Energiauhat ja Ympäristöuhat. Turvallisuusuhkien diskurssi oli tasaisesti vuosi vuodelta suurin uhkakuvadiskurssi tutkielmassa. Määrittelemättömät uhat ja Talousuhat olivat toiseksi suurimpia uhkakuvia eri vuosina. Vuotena 2014 aineistosta nousi ylivoimaisesti eniten uhkakuvadiskursseja rakentavia elementtejä johtuen Venäjän sotkeutumisesta Ukrainan kriisiin sotilaallisesti. Vuotena 2016 näkyi toinen hieman pienempi piikki uhkakuvissa, kun Venäjä uhkasi päästää suuret määrät turvapaikanhakijoita edeltävän vuoden lopulla rajan yli Suomeen. Suurimmat yksittäiset uhkakuvia rakentavat toimijat olivat Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitus, politiikan toimittaja Kari Huhta sekä toimittajat Jussi Niemeläinen ja Unto Hämäläinen.