Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Oikeudenkäynnin viivästyminen ja hyvityslaki oikeussuojakeinona viivästymistilanteissa

Marttila, Mira (2020-09-20)

Oikeudenkäynnin viivästyminen ja hyvityslaki oikeussuojakeinona viivästymistilanteissa

Marttila, Mira
(20.09.2020)
Katso/Avaa
Marttila_Mira_opinnayte.pdf (894.8Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101383981
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaista oikeutta oikeudenkäyntiin
kohtuullisen ajan kuluessa, 13 artiklaan sisältyvää tehokkaan oikeussuojakeinon
vaatimusta ja erityisesti sitä, onko hyvityslaki 13 artiklan mukainen tehokas oikeussuojakeino
oikeudenkäynnin viivästymistilanteissa. Tutkielmani ote on lainopillinen ja keskeisinä
lähteinä ovat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä kansallinen hyvityslakia
koskeva lainvalmisteluaineisto ja kansallinen oikeuskäytäntö. Tutkielmassani on perus- ja
ihmisoikeusnäkökulma, mistä syystä en ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi rajoittaa tarkastelua
vain joihinkin tiettyihin prosessilajeihin.

13 artiklan mukaiselta oikeussuojakeinolta edellytetään, että se on tehokas sekä teoriassa että
käytännössä. EIT on tunnistanut kriteerit, jotka vaikuttavat kansallisen oikeussuojakeinon tehokkuuteen,
riittävyyteen ja saavutettavuuteen. Hyvityslain mukaisen hyvitysvaatimuksen käsittelyn
voidaan katsoa olevan riittävän nopeaa ja lain mukainen mahdollinen hyvitys maksetaan
nopeasti. Hyvityslain mukainen menettely täyttää nähdäkseni riittävällä tavalla EIS 6 artiklan
mukaiset oikeudenmukaisuusvaatimukset, eikä asianosaiselle koidu perustellun hyvitysvaatimuksen
tekemisestä kohtuutonta rasitusta kuluista. EIT on katsonut Ahlskog-tapauksessa
hyvityslain olevan 13 artiklan mukainen tehokas oikeussuojakeino.

Kansallisella tasolla hyvityslaissa on kuitenkin havaittu puutteita, joista osaan on ollut ratkaisuna
perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta ja hyvityslain tarkoituksen huomioon ottaminen
lakia sovellettaessa. Tärkeää on jatkossakin seurata EIT:n oikeuskäytäntöä ja varmistua
siitä, että kansallisella tasolla hyvityslain nojalla tuomitut viivästymishyvitykset vastaavat
EIT:n vastaavissa tapauksissa määräämiä hyvityksiä riittävällä tavalla.

Hyvityslaki yksinään ei kuitenkaan ole estänyt oikeudenkäyntien kohtuutonta pitkittymistä
Suomessa, vaan ongelman ratkaisemiseen liittyviä tavoitteita asetetaan yhä edelleen. Tärkeänä
toimenpiteenä on riittävien resurssien turvaaminen, jotta oikeudenkäyntien viivästymiset voitaisiin
ehkäistä ennalta ja näin parantaa asianosaisten oikeusturvaa ja taata perus- ja ihmisoikeuksien
toteutuminen oikeudenkäynnin keston osalta.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys) [4830]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste