Avunannon rangaistavuuden edellytykset kirjanpitorikoksessa
Högbacka, Jesse (2020-09-23)
Avunannon rangaistavuuden edellytykset kirjanpitorikoksessa
(23.09.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101383899
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101383899
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkoituksenani on selvittää, miten kirjanpitoon merkintöjä tekevien henkilöiden eli käytännössä kirjanpitäjien rikosoikeudellisen vastuun rajat määrittyvät tahallisissa kirjanpitorikoksissa. Tarkastelen erityisesti kysymystä avunannon rangaistavuuden edellytyksistä tilanteessa, jossa kirjanpitoon on merkitty kirjanpitorikoksen toisen tekotapatunnusmerkin mukaisia vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Keskeistä tutkielmassani on rajanveto toisaalta rikoskumppanuuden ja avunannon sekä toisaalta avunannon ja rangaistusvastuun ulkopuolelle jäävän toiminnan välillä.
Tutkimustapani on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tarkoituksenani on siten tulkita ja systematisoida voimassa olevan oikeuden sisältöä. Noudattamiani tulkintaperiaatteita ovat sanamuodon mukainen tulkinta, teleologinen tulkinta ja sallittu analogia. Lähdeaineistoni muodostuu säädösteksteistä, hallituksen esityksistä, eduskunnan valiokuntien lausunnoista, lainvalmisteluun liittyvistä mietinnöistä, oikeuskäytännöstä ja oikeuskirjallisuudesta.
Keskeisimmät osallisuusoppia käsittelevät kirjallisuuslähteeni ovat Lauri Luodon väitöskirja ”Avunannon rangaistavuuden edellytykset” (2018) ja Teemu Vanhasen teos ”Rikoskumppanuutta vai avunantoa – onko sillä väliä?” (2004). Keskeisimmät kirjanpitorikoksia käsittelevät kirjallisuuslähteeni ovat Pekka Koposen ja Ritva Sahavirran kirjoittama luku ”Kirjanpitorikokset” teoksessa ”Talousrikokset” (2007), Asko Lehtosen teos ”Kirjanpitorikokset” (2012) sekä Jussi Tapanin kirjoittama luku ”Kirjanpitorikokset” teoksessa ”Keskeiset rikokset” (2018).
Tutkielmani perusteella voidaan todeta, että rikoskumppanuuden ja avunannon välisessä rajanvedossa keskeistä on toisaalta kirjanpitäjän roolin itsenäisyys ja toisaalta osallisten välinen yhteisymmärrys. Avunannon ja rangaistusvastuun ulkopuolelle jäävän toiminnan välisessä rajanvedossa korostuu puolestaan avunantajan tietoisuus kirjanpitoon merkittävistä vääristä tai harhaanjohtavista tiedoista, jotka vaikeuttavat oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta.
Tutkimustapani on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tarkoituksenani on siten tulkita ja systematisoida voimassa olevan oikeuden sisältöä. Noudattamiani tulkintaperiaatteita ovat sanamuodon mukainen tulkinta, teleologinen tulkinta ja sallittu analogia. Lähdeaineistoni muodostuu säädösteksteistä, hallituksen esityksistä, eduskunnan valiokuntien lausunnoista, lainvalmisteluun liittyvistä mietinnöistä, oikeuskäytännöstä ja oikeuskirjallisuudesta.
Keskeisimmät osallisuusoppia käsittelevät kirjallisuuslähteeni ovat Lauri Luodon väitöskirja ”Avunannon rangaistavuuden edellytykset” (2018) ja Teemu Vanhasen teos ”Rikoskumppanuutta vai avunantoa – onko sillä väliä?” (2004). Keskeisimmät kirjanpitorikoksia käsittelevät kirjallisuuslähteeni ovat Pekka Koposen ja Ritva Sahavirran kirjoittama luku ”Kirjanpitorikokset” teoksessa ”Talousrikokset” (2007), Asko Lehtosen teos ”Kirjanpitorikokset” (2012) sekä Jussi Tapanin kirjoittama luku ”Kirjanpitorikokset” teoksessa ”Keskeiset rikokset” (2018).
Tutkielmani perusteella voidaan todeta, että rikoskumppanuuden ja avunannon välisessä rajanvedossa keskeistä on toisaalta kirjanpitäjän roolin itsenäisyys ja toisaalta osallisten välinen yhteisymmärrys. Avunannon ja rangaistusvastuun ulkopuolelle jäävän toiminnan välisessä rajanvedossa korostuu puolestaan avunantajan tietoisuus kirjanpitoon merkittävistä vääristä tai harhaanjohtavista tiedoista, jotka vaikeuttavat oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta.