Puheen ymmärtämisen ja tuottamisen taitojen yhteys psykososiaaliseen toimintakykyyn lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö
Warinowski, Suvi (2020-09-24)
24.09.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101383935
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101383935
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten puheen ymmärtämisen ja puheen tuottamisen taidot ovat yhteydessä psykososiaaliseen toimintakykyyn lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Aiempien tutkimusten perusteella kehitykselliseen kielihäiriöön tiedetään usein liittyvän erilaisia psykososiaalisia vaikeuksia. Vastaavaa tutkimusta suomalaisten kielihäiriöisten lasten psykososiaalisesta toimintakyvystä ei ole aiemmin tehty. Muissa maissa tutkimusta on toteutettu jonkin verran, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia ja osin ristiriitaisia keskenään.
Tutkielmassa käytetty aineisto on osa Helsingin pitkittäisessä SLI-tutkimuksessa eli HelSLI-tutkimuksessa kerättyä aineistoa. Käytettyyn aineistoon sisältyi 129 yksikielistä suomenkielistä lasta, joilla oli kehityksellinen kielihäiriö tai epäily kielihäiriöstä. Tutkittavat olivat iältään 3–6-vuotiaita. Psykososiaalisen toimintakyvyn mittarina käytettiin tässä tutkielmassa SDQ-lomaketta (Strengths and Difficulties Questionnaire), jonka olivat täyttäneet joko tutkittavien vanhemmat, lastentarhanopettajat tai molemmat. Tutkittaville oli tehty laaja puheterapeuttinen arviointi, jonka perusteella jokaiselle laskettiin pisteet ymmärtävässä ja tuottavassa kielessä. Kielellisten muuttujien yhteyttä SDQ-pisteisiin tarkasteltiin monimuuttujaisella regressioanalyysilla.
Tutkielman tulokset osoittavat, että erityisesti puheen ymmärtämisen taidoilla on yhteyksiä psykososiaaliseen toimintakykyyn lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Puheen ymmärtämisen vaikeudet ennustivat SDQ:n kokonaispisteiden perusteella suurempia psykososiaalisia haasteita ja enemmän ongelmia kaverisuhteissa sekä vanhempien että opettajien täyttämien arvioiden mukaan. Lisäksi puheen ymmärtäminen ennusti enemmän tunne-elämän oireita vanhempien arvioiden mukaan ja enemmän yliaktiivisuutta ja tarkkaamattomuutta sekä vähemmän sosiaalisia vahvuuksia opettajien arvioiden mukaan. Puheen tuottamisen heikot taidot taas ennustivat pienempiä SDQ-pisteitä eli parempaa psykososiaalista toimintakykyä useilla osa-alueilla.
Tutkielmassa käytetty aineisto on osa Helsingin pitkittäisessä SLI-tutkimuksessa eli HelSLI-tutkimuksessa kerättyä aineistoa. Käytettyyn aineistoon sisältyi 129 yksikielistä suomenkielistä lasta, joilla oli kehityksellinen kielihäiriö tai epäily kielihäiriöstä. Tutkittavat olivat iältään 3–6-vuotiaita. Psykososiaalisen toimintakyvyn mittarina käytettiin tässä tutkielmassa SDQ-lomaketta (Strengths and Difficulties Questionnaire), jonka olivat täyttäneet joko tutkittavien vanhemmat, lastentarhanopettajat tai molemmat. Tutkittaville oli tehty laaja puheterapeuttinen arviointi, jonka perusteella jokaiselle laskettiin pisteet ymmärtävässä ja tuottavassa kielessä. Kielellisten muuttujien yhteyttä SDQ-pisteisiin tarkasteltiin monimuuttujaisella regressioanalyysilla.
Tutkielman tulokset osoittavat, että erityisesti puheen ymmärtämisen taidoilla on yhteyksiä psykososiaaliseen toimintakykyyn lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Puheen ymmärtämisen vaikeudet ennustivat SDQ:n kokonaispisteiden perusteella suurempia psykososiaalisia haasteita ja enemmän ongelmia kaverisuhteissa sekä vanhempien että opettajien täyttämien arvioiden mukaan. Lisäksi puheen ymmärtäminen ennusti enemmän tunne-elämän oireita vanhempien arvioiden mukaan ja enemmän yliaktiivisuutta ja tarkkaamattomuutta sekä vähemmän sosiaalisia vahvuuksia opettajien arvioiden mukaan. Puheen tuottamisen heikot taidot taas ennustivat pienempiä SDQ-pisteitä eli parempaa psykososiaalista toimintakykyä useilla osa-alueilla.